Kuopion malli

Kunnat etsivät säästötalkoissaan säästöjään lähinnä kolmesta lähteestä. Aluksi yritetään henkilöstösäästöillä. Kun se ei riitä, vuorossa ovat palvelut. Viimeisenä oljenkortena ovat tulokanta ja omaisuus.

Henkilöstömenot ovat olleet kunnille tehoton säästökeino. Kuntien työsuhdeturva on niin vahva, että henkilöstömenojen kulujarruilla ei ole syntynyt säästöjä tai pysyviä kuluvähennyksiä.

Kuopion ydinkaupungista on siirtynyt jo lähes 1500 henkilöä yhtiöiden tai liikelaitosten palvelukseen. Palvelutuotantoa on yhdistelty tehokkaasti myös sairaanhoitopiirin kanssa. Silti säästöt ovat jääneet kiven taakse.

Tilanne on vakava, sillä Kuopion käyttötalous syöksyy jo kaksi miljoonaa euroa kuukaudessa.

Päättäjien olisi hyvä tunnustaa, että pelkät hallinnolliset ratkaisut eivät pelasta talousahdingolta. Kuntaliitos tai organisaatiomuutokset eivät ratkaise talouden ongelmia. Tilanteen korjaamiseksi on jo osittain herätty. Valistuneimmat kysyvät tehokkaampaa omistajaohjausta. Ohjaus etsii kuitenkin yhä muotoaan, riittävää kokemusta ja resursseja sekä sopivaa osaamista.

Syytä olisi kiinnittää enemmän huomioita tuottavuuteen ja toisaalta myös kaupungin omaisuusmassaan. Vahvoista oikean mittakaavan säästötalkoista ja tervehdyttämisistä näkyy onneksi mielenkiintoisia esityksiä muualta Suomesta.

Oulun virkamiesten varsin tuore pohjaesitys “palvelumalli 2020” ansaitsee huomion. Mittakaava, prosessi ja aikajänne ovat verrannollisia Kuopion tilanteeseen. Oulu tavoittelee 290 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2020 mennessä.

Esitetyssä Oulun mallissa säästöt kasvaisivat portaittain 15,6 miljoonasta eurosta nykyisen valtuustokauden lopun 35,5 miljoonaan euroon. Vuoden 2020 aikana palvelualueiden yhteenlaskettu säästö olisi jo noin 62 miljoonaa euroa vuodessa.

Oulun malli pureutuu hallintoverkkoihin ja keventää taloutta. Sote-palvelut keskitettäisiin hyvinvointikeskuksiin, jotka tarjoaisivat yhteispalveluja. Uudet verkostorakenteet ulotettaisiin myös koulu- ja kirjastoverkkojen sisään.

Ongelmat vaativat myös ylikunnallista yhteistyötä, joka on kaikkien etu.

Suurin puute Kuopiossa on siinä, että kattavaa virkamiesesitystä ei ole.

Tämä on ongelmallista, koska valtionosuuden, verokannat ja palvelumaksujen hinnoittelutarpeet voidaan ratkaista vasta sitten, kun tiedetään käyttötalouden tarpeet ja sen reunaehdot. Kuopion malli puuttuu.

Poliitikot voivat päättää vain esittelystä, jonka tulee olla uskottava suhteessa talousongelmiin. Kuopion tilanne siis huutaa virkamiehiltään pohjaesitystä.

Virkamiesvalmisteluun on pantava vauhtia. Onhan se onnistunut muuallakin.

Kirjoittaja on hallitusammattilainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmastopolitiikka voi muuttua pakon edessä

Ja nyt jotain aivan muuta

Läheisten vihollisten sietämisestä

Kriisistä kestävyyskoe demokratioille

Hyvä aika lopettaa tupakointi

Koronarajoituksia monella tyylillä – covidiootti ei kielloista piittaa

Kalenteri tyhjenee kesätapahtumista

Koronakriisin sankareiden joukkoon pitää lisätä Yle

Vanhat turvauhat ovat katveessakin olemassa

Entä jos etäpalaverin keskelle ilmestyy appelsiinimehuhärdelli?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.