Kuopion on aika polkaista jälleen uutta vauhtia

Perjantaina herätti kovasti valtakunnallista huomiota, kun Helsingin Sanomat kertoi neljällä sivulla ilosanomaa Kuopion komeasta menestyksestä 20 suomalaisen kaupungin vetovoimaisuusvertailussa. Kun vielä vuonna 2010 Kuopio oli elinvoimaisuudellaan sijalla 16, viime vuonna sijoitus oli 13. Toinen kolmen sijaa ylöspäin loikannut kaupunki oli Lappeenranta.

Analyysin lopputulos syntyi kaikkiaan 30 muuttujan perusteella. Ne osoittivat absoluuttisin ja suhteellisin arvoin sen minkä kuopiolaiset ovat itsekin huomanneet. Itä-Suomen valtakunnanosakeskus Kuopio on kehittynyt valtavasti viime vuosina. Vertailu kertoo, että esimerkiksi bruttokansantuote per asukas vuonna 2014 oli Kuopiossa 8. korkein ja taakse jäivät muun muassa Oulu, Joensuu, Jyväskylä ja Lahti.

Työttömyysasteen kasvu oli vertailukaudella pienintä Kuopiossa, joka sijoittui viime vuonna seitsemänneksi 13,1 prosentin työttömyysasteellaan. Taloudellinen huoltosuhde oli toissa vuonna maan keskiarvoa. Myönteistä oli se, että huoltosuhde heikkeni kolmanneksi vähiten.

Selvityksestä löytyy myös huolestuttavia asioita, joihin Kuopion ja kuopiolaisten on syytä kiinnittää vakavaa huomiota. Kuopiossa avoimen sektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista oli toissa vuonna vertailukaupungeista toiseksi pienin, vain 59,9 prosenttia, eikä se ole muuttunut viime vuosina. Vielä huonompi tilanne oli vain Rovaniemellä. Yli 70 prosentin kaupunkeja ovat Vantaa, Espoo, Salo ja Tampere.

Ilahduttavin asia oli se, että toimivien yritysten määrä kasvoi vuodesta 2010 viime maaliskuun loppuun mennessä Kuopiossa toiseksi eniten koko maassa.

Tulevan kehityksen kannalta ei tosin ole vara öllötellä. Uusimpien lukujen valossa Kuopiolle ei nimittäin ole yhtä hyvää luvassa. Aseman säilyttäminen elinvoimaisuusvertailujen kärkisijoilla edellyttää uutta vauhtia kehityksen pyörään. Uutta kasvuvauhtia onkin luvassa muun muassa Savilahden kampusalueelta.

Tärkeä kehitystekijä on myös Viitostie. Sen kehittämiseen Pohjois-Savon ely-keskus vaikuttaa panostavankin. Maakunnan kansanedustajien kuuluu huolehtia rahat paitsi Leppävirta–Kuopio-välin parantamiseen mutta sen jälkeen myös Siilinjärven ja Iisalmen välillä. On hyvä huomata, että tiehanke ei palvele vain Kuopiota vaan koko maakuntaa, jonka menestys on Kuopion menestyksen ehto.

Pelkistäen voidaan sanoa, että Kuopion menestys selittyy tahdolla. Vajaa kymmenen vuotta sitten Kuopio päätti ryhtyä kasvattamaan yrityspohjaa ja väestöä. Rakentaminen kiihtyi, kun uusia alueita kaavoitettiin. Viisi vuotta sitten kaupunki sai kupeeseensa Ikean kauppakeskuksineen, mikä osaltaan on voimistanut mielikuvaa kasvukeskuksesta.

Lujaa tahtoa tuntuu olevan taas ilmassa. Kuopio tavoittelee 200 000 asukkaan etappia vuonna 2040. Se on saavutettavissa, kunhan kaikki soutavat yhteen suuntaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kyllä kansa sittenkin tietää enemmän kuin olisi kohuista luullut

Kuopio taiteilee toivon ja arkitodellisuuden rajalla

Monipaikkaista hallintoa hyvä selvittää

Maailmanlopun meininki

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.