Kuumaa vettä

Jos oli Suomen sodanjälkeisten vuosikymmenten ulkopolitiikka "veteen piirretty viiva", niin nyt tuo jo vanhentuneeksi luultu määritelmä on yllättäen käypää tekstiä maan energiapolitiikassa.

Suhde vesivoiman lisärakentamiseen koettelee jo suorastaan maan hallituksen sisäistä kestävyyttä, kun vahvat keskustalaiset ministerit Mauri Pekkarinen ja Paavo Väyrynen ovat ryhtyneet julkisesti puhumaan kertaalleen haudattujen Vuotoksen ja Kollajan altaiden puolesta. Hallituksessa oleville vihreille ja kokoomuksen sekä keskustan ympäristösiivelle heidän puheensa ovat myrkkyä.

Hallitus patistaa kansakuntaa energiansäästötalkoisiin sekä hyvällä että pahalla, ystävällisin neuvoin ja lisäveroin. Säästövaatimuksista tai -pyrkimyksistä huolimatta Suomessa kulutetaan vuosi vuodelta enemmän energiaa ja erityisesti sähköenergiaa. Konsulttiyhtiö Pöyry julkisti torstaina oman ennusteensa, jossa arvioitiin maassa tarvittavan vuoteen 2030 mennessä noin 8 400 megawattia lisää sähköä.

Tuulivoimaloissa voitaisiin tuottaa tästä määrästä noin 2 500 megawattia ja vesivoimalla noin 900 megawattia. Pääosa lisäsähköstä, viitisen tuhatta megawattia, jäisi tuotettavaksi ydinvoimalla. Käytännössä se merkitsisi kolmen, neljän uuden atomivoimalan rakentamista.

Pöyryn toimiston ammattitaito on kansainvälistä huippuluokkaa, joten sen laskelmia ei tohdi juuri epäillä, vaikka ne on tehtykin Energiateollisuusliiton tilauksesta. Hiljakseen lisääntyvä väestö, kasvava tuotanto, nouseva elintaso ja elintapojen muuttuminen lisäävät väistämättä myös energiankulutusta - hinnasta riippumatta.

Juuri nyt ollaan energiakeskustelussa vielä eräänlaisessa pattitilanteessa. Vihreät ja heidän laillaan ajattelevat muitten puolueiden kannattajat pitävät vielä kiinni näkemyksestään, että Suomi selviää energiaongelmistaan säästämällä. Vesi- ja ydinvoiman lisärakentajat eivät ole hekään lähteneet lopulliseen vyörytykseen, vaan tässä vaiheessa tyydytään vielä tekemään selvityksiä.

Jossain vaiheessa tämä poliittinen ja yhteiskunnallinen kuurupiilo pitää kuitenkin lopettaa. Leudot talvet ovat antaneet lisäaikaa keskusteluille. Ratkaisujen saamiseksi olisi kai syytä toivoa Suomeen vielä muutamaa vanhan hyvän ajan talvea. Kun pakkanen paukkuu -30 asteen alapuolella ja sähköä aletaan säännöstellä, energia-asioista on pakko puhua oikeilla nimillä.

Saasteeton tuulivoima soveltuu meren rannikoille, mutta ei sisämaahan, jolla on onneksi turvanaan kotoinen puu ja turve. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on aivan oikeassa siinä, että uudet ydinvoimalat tarvitsevat rinnalleen myös uutta vedellä tuotettua sähköä huippukausien säätövoimaksi. Vuotos- ja Kollaja- liikkeet vastustavat altaita henkeen ja vereen. Liikkeiden kanta ei ole välttämättä sama kuin kaikkien lappilaisten tai pohjoispohjalaisten.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suomen niemen pesänjakajat

Itsenäisyyspäivänä on hyvä ammentaa oppia historiasta

Hurskastelu ei kitke väkivaltaa kaukaloista

Suomi on yhä EU:n puheenjohtajamaa

Roskia ja hirsiä

Tyytyväisten oppilaiden osaaminen huolestuttaa

Hoitavia käsiä pitäisi lisätä, ei vähentää

Toisen maan kansalaiset

Huuhkajat hautasi menneisyyden haamut, remontoi suomalaisen jalkapallon identiteetin ja sai uskomaan parempaan

SDP:ssä on aika kääntää kokonaan uusi lehti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.