Lääni lähtee, Itä-Suomi jää

Nykyiset läänit lakkautuvat parin vuoden päästä. Valtionhallinto siirtyy entistä enemmän maakuntatasolle, mikä toivottavasti tarkoittaa paikallishallinnon muuttumista entistä ihmisläheisemmäksi.

Tuleva muutos tuntuu kovin tervetulleelta, sillä kaikki moittivat nykyistä läänijakoa keinotekoiseksi, kontrollihenkiseksi tai byrokraattiseksi. Mutta voiko kymmenen vuoden takaisen virhepäätöksen seurauksista löytää jotain hyvääkin?

Vaikka Itä-Suomen lääni on käsitteenä hallinnollinen alue, on sen olemassa ololla ollut myös henkisiä, identiteettitasoa vahvistavia vaikutuksia.

Kymmenvuotisen Itä-Suomen läänin historian aikana käsite "Itä-Suomi" on tullut kansalle entistä tutummaksi ja tarkentunut tarkoittamaan hallintoalueen lisäksi kolmen maakunnan muodostamaa henkistä ja toiminnallista kokonaisuutta.

En toki väitä, että Itä-Suomen käsite olisi syntynyt kymmenen vuotta sitten, vaan että sen painoarvo ja tunnettavuus ovat yhteisen läänin myötä vahvistuneet. Itä-Suomi -asiaan on vähintäänkin pitänyt ottaa kantaa. Kriittinenkin puhe on rakentanut todellisuutta, vahvistanut Itä-Suomen olemassaoloa!

Viime vuosina on syntynyt muitakin itäsuomalaisuuden käsitettä rakentavia instituutioita, kuten itäsuomalaisten maakuntaradioiden yhteistyö, Itä-Suomen yliopisto ja vaikkapa esimerkiksi koulujen kesken käytävä Itä-Suomen uutisviisaat -kisa.

Monissa asioissa maakuntaa suurempi, mutta valtakuntaa pienempi itäsuomalainen mittakaava tuntuu sopivankokoiselta ja luontevalta.

Vaikka hallinnollinen Itä-Suomi tuntuisi keinotekoiselta alueelta, henkinen Itä-Suomi ei sitä ole! Itä-Suomi on monien historiallisten ja kulttuuristen seikkojen valossa luonnollinen alue, jonka yhtenäisyydellä olisi varaa vahvistua edelleen.

Keskeinen peruste yhteisen itäsuomalaisuuden vaalimisen tärkeydelle on Savon ja Karjalan historioiden yhteen kietoutuminen. Savon heimo on syntynyt karjalaisuudesta ja nykyinen Pohjois-Karjala on historian valossa sekä savolaisten että karjalaisten asuttama.

Henkistä Itä-Suomea liittää historian lisäksi yhteen myös alueen yhtenäinen kansankulttuuri, jonka ilmentymää on kaikki se, miten itäsuomalainen asiat ajattelee ja miten hän ne suustaan ulos päästää.

Itäsuomalainen logiikka poikkeaa länsisuomalaisesta, mikä näkyy vaikkapa siinä, mitä itäsuomalainen syö, miten hän tekee työtä tai kertoo tarinoita.

Historian kulussa Itä-Suomen kaikki kolme maakuntaa ovat muotoutuneet omanlaisikseen niin, että niiden mentaliteetit ja ominaispiirteet ovat sopivassa määrin samanlaisia ja erilaisia muodostamaan omintakeisen itäisen liiton.

Mielenkiintoista on se, että itäsuomalaiset eivät aina ole yksimielisiä alueen yhtenäisyydestä, mikä eriskummallisella tavalla toimii myös alueen mentaliteettia yhdistävänä tekijänä.

Joten viedään toki romuttamolle byrokraattinen Itä-Suomi, lausutaan hänelle asiaan kuuluvat myönteiset muistosanat, vahvistetaan maakuntien itsenäistä asemaa ja identiteettiä, mutta jatketaan myös itäsuomalaista kulttuurityötä edelleen!

Mikä voisi olla seuraava toimenpide? Miten olisi Savon Sanomien, Karjalaisen sekä Itä- ja Länsi-Savon yhteinen Itä-Suomi liite?

Kirjoittaja on kulttuurituottaja ja kiertävä esiintyjä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.