Lähiasiat etusijalle

Kunnallisvaalien tuloksista on tehty aina pitkällekin meneviä johtopäätöksiä puolueiden valtakunnallisesta kannatuksesta ja asemasta. Vuoden 1988 kunnallisvaaleissa keskusta nousi yli 20 prosentin tason protestina Harri Holkerin (kok.) sinipunahallituksen keskittävälle rakennemuutospolitiikalle. Siitä keskusta nousi veret seisauttaneeseen vaalivoittoon ja suurimmaksi puolueeksi vuonna 1991.

Vuoden 1992 kunnallisvaaleissa Esko Ahon johtama keskusta sai pahasti kynsilleen yrittäessään pelastaa Suomen kansantaloutta ja valtiontaloutta ikävältä tuntuvilla päätöksillä. SDP alkoi nousta laakson pohjalta. Vuoden 1995 eduskuntavaaleissa Paavo Lipponen (sd.) nousi äänivyöryllä valtaan ja Ahon puolue siirtyi kahdeksan vuoden oppositioon.

Neljän suurimman puolueen kannatuserot gallupeiden perusteella liikkuvat 4–6 prosenttiyksikön välillä. Erot ovat poikkeuksellisen pienet. Kunnallisvaaleissa mikä tahansa tulos on mahdollinen.

Kokoomuksen ja sosialidemokraattien järjestys on mielenkiintoisin vaalikysymys. SDP valitsi Niinistön valinnan jälkeen strategiakseen kokoomuksen haastamisen. Se on ilmeisen oikea valinta, kun ottaa huomioon kokoomuksen hegemonia-aseman. Kokoomus on varautunut käymään näyttävän vaalikampanjan ainakin rahoitusilmoituksensa perusteella. Yleensä valtapuolue saa vastavoiman. SDP toimii tämän lainalaisuuden pohjalta.

Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen elämään kunnallisvaalien tuloksilla ei ole järisyttävää vaikutusta. Se jatkaa joka tapauksessa vaalikauden loppuun asti, ja sen asema punnitaan huhtikuussa 2015. Kokoomuksen ja sosialidemokraattien jännite jatkuu ja näytelmiä järjestetään, mutta sinipunajuna jatkaa pääteasemalleen hallitusohjelmansa mukaisesti.

Media on jo muodostanut vaalien poliittisen pääkysymyksen: jatkuuko perussuomalaisten jytky? Timo Soini käy voimakasta kunnallisvaalikampanjaa eurokriittisillä teemoilla eduskuntavaalimenestyksestä rohkaistuneena.

Perussuomalaisten merkittävä voitto on olosuhteet huomioon ottaen selvä. Lähtötaso – 5,4 prosenttia viime kunnallisvaaleissa – on niin alhainen, että voittoa ei voi välttää. Media seuraa perussuomalaisten touhuja. Ehdokasasettelu on sujunut eduskuntavaalien jälkilämmössä viimekertaista paremmin. Kreikka, Espanja ja Italia pitävät yllä myrtymystä äänestäjien mielissä.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen totesi taannoin, että perussuomalaisten sijoitus on toisen ja neljännen välillä. Se kertoo jytkyn jatkumisesta, mutta ei kerro, nouseeko Soinin puolueen kannatus yli eduskuntavaalien tason (19,1 prosenttia).

Jos perussuomalaiset voittavat, SDP häviää. Politiikka on kummallista. Perussuomalaisten ja kokoomuksen edut käyvät yksiin.

Median toinen mieliaihe on keskustan tilanne ja uusi puheenjohtaja Juha Sipilä. Keskustaa niin kuin muitakin mitataan ehdokasasettelussa. Ylihuomenna tiedetään järjestys lähtöviivalla. Myös keskustan ehdokashankinta kangerteli aina loppukesään asti. Vauhdikkaan loppukirin tulos nähdään tiistaina. Sipilä on patistellut omia vastuunottoon.

Sipilällä on kaksinkertainen haaste. Hänen harteilleen on asetettu raskaita toiveita, että hän katkaisee vuoden 2004 vaaleista alkaneen tappiokierteen.

Se on mahdollista jo lokakuussa, mutta ei ole itsestään selvää. Paljon riippuu vaalien alusviikkojen taistelutahdosta. Viime kunnallisvaalien taso 20,1 prosenttia on nyt korkea, mutta niin se on kokoomuksellakin 23,4 prosenttia ja sosialidemokraateilla 21,2 prosenttia. Vain perussuomalaisilla on tässä suhteessa ”edullinen” lähtölava.

Sipilän toinen haaste on suunnitella ja johtaa mittava kunnostustyö. Tästä vuosien mittaisesta suururakasta hän puhui eduskuntaryhmänsä kokouksessa Turussa 22.8.2012. Sipilä kytki asemansa yhdeksään uudistushankkeeseen, joilla keskusta rakennetaan uudelleen iskukykyiseksi.

Ministeri Henna Virkkusen (kok.) ajama ja pääministerin tukema kuntaliitossuunnitelma (70 suurkuntaa) on vaalikeskustelujen ykkösasioita.

Erot puolueiden välillä ovat selvät: suurkunnat vai itsenäisten kuntien yhteistyö. Samalla keskustellaan lähipalveluiden ja -demokratian tulevaisuudesta. Terveyspalvelut ovat kuntalaisten päällimmäinen huoli. Tähän asiakimppuun liittyy lähiruoka ja -energia. Jännite virittyy paljolti kokoomuksen ja keskustan välille.

Suurkuntasuunnitelma puolestaan liittyy laajempaan keskittämismeininkiin. Varuskuntien lakkautukset Itä- ja Väli-Suomessa, poliisihallinnon uudelleen järjestelyt lakkautuksineen ja Itä-Suomen vaalipiiri ovat suunnitelmallista keskittämistä.

Palvelut ja asiat karkaavat kauemmaksi ja kauemmaksi. Keskittäminen punnitaan lokakuussa: jatkuuko meno vai onko äänestäjien tahto toinen.

On mielenkiintoista nähdä, syntyykö eri puolilla maata todellisia itsenäisyysliikkeitä kotikuntien itsenäisyyden puolesta. Ensisijaista on palvelujen saatavuus kohtuuhintaan ja tasa-arvoisesti. Henkistä pohjaa itsenäisyystaisteluille on.

Eurokriisi ja talous ovat isoa yleispolitiikkaa. Puhutaan niiden ohella kotiseutumme arkiasioista kuten lähipalveluista, demokratiasta, kunnan itsenäisyydestä ja naapuriyhteistyöstä.

Lähiasiat eivät saa jäädä kuntavaaleissa valtakunnallisten ja eurooppalaisten asioiden varjoon. Nyt on nostettava paikallisuutta ja lähiasioita.

Seppo Kääriäinen

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori ja keskustan kansanedustaja Iisalmesta.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.