Laajakaista kaikille

Laajakaista kaikille -hanke tuo sadan megan laajakaistan jokaisen vakituisen asunnon ja yrityksen ulottuville vuoteen 2015 mennessä. Valtio on varautunut tukemaan hankkeita kolmanneksella, yhteensä 91 miljoonalla eurolla.

Pilottihankkeita on jo käynnissä. Ohjelman etenemistä tarkastellaan syksyllä, jolloin seuraava hallitus voi halutessaan muotoilla laajakaistapolitiikkaa uudelleen.

Kaikki eivät ole ymmärtäneet oikein laajakaistahankkeen perusajatusta. Sadan megan yhteyttä ei nimittäin ole tarkoituskaan tuoda valtion tuella koteihin asti. Hankkeella parannetaan maan yleistä televerkostoa niin, että huippunopea runkoverkko tulee korkeintaan kahden kilometrin päähän jokaisesta savusta.

Kuluttaja valitsee ja maksaa itse yhteyden, jonka kotiinsa ottaa - niin haja-asutusalueella kuin kaupungissakin. Kaikki eivät huippunopeita yhteyksiä halua, mutta tiedon valtatien tulo lähelle tekee senkin mahdolliseksi.

Jo pienen yrityksen liiketoiminta, isosta maatalousyrityksestä puhumattakaan, vaatii siirtämään suuria tietomääriä. Huippunopea runkoverkko palvelee hitaampiinkin tilaajayhteyksiin tyytyvää kuluttajaa ja lisää valinnanvaraa.

Maakuntien laajakaistaohjelmien yhteenlaskettu kustannusarvio on peräti 400-500 miljoonaa euroa, joilla toteutuisi 800 hanketta. Lopullinen hinta varmistuu vasta tarjouskilpailun jälkeen ja kun selviää, minkä verran hankkeista toteutuu. Jotkut ovat jo julistamassa koko ohjelman epäonnistuneeksi, koska valtion tukea ei riitä kaikille.

Sellainen johtopäätös on hätäinen. Korkeat hinta-arviot johtuvat nimittäin monesti siitä, että hintaan on laskettu kuituyhteys kotiin asti. Tietenkin sellainen verkko tulisi paljon kalliimmaksi, mutta valtion tukea saavat vain runkoyhteydet.

Viime vuosikymmenellä Ruotsi tuki kuituverkon rakentamista osoitteettomasti, mikä tuli valtiolle kalliiksi. Suomen ratkaisu on veronmaksajille paljon ystävällisempi. Se perustuu olettamukseen, että teleyritykset rakentavat verkkoja tukemattakin sinne, missä on riittävästi kaupallista kysyntää. Valtio auttaa vain siellä, missä sitä ei ole tarpeeksi.

Hankkeen alussa arvioitiin, että vuonna 2015 noissa digitaaliajan pudokaskodeissa asuisi viisi prosenttia suomalaisista.

Niin näyttää myös käyvän. Teleyritysten tietojen valossa vuonna 2015 noin 95 prosenttia Suomen kodeista on alle kahden kilometrin päässä huippunopeasta laajakaistasta.

Valtion tuella myös nuo viimeiset viisi prosenttia eli noin 130 000 kotia saavat mahdollisuuden yhteyksiin, jotka ovat kaupunkilaisten arkea jo nyt. Tuki kohdentuu tarkkaan sinne minne pitääkin.

Haja-asutusalueen elinvoima vaatii hyvää laajakaistaa. Palveluiden syntymistä ei voi jättää vain kaupallisten intressien varaan, ja siksi kuntapäättäjien on oltava nyt hereillä.

Pohjois-Savon 20 kunnan perustama verkkoyhtiö vie laajakaistaa kaikille. Julkisen talouden näkymät tiedetään. Nämä kunnat ovat kauas katsoen hoksanneet, että tällainen valtion kädenojennus ei ehkä toistu. Pohjois-Savo näyttää mallia muille.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.