Laatua kansanpuhelimiin

Viestintäministeri Suvi Lindén selvitytti, mitä seuraisi lankapuhelinpalvelun lopettamisesta. Selvitys päätyi vaatimaan, että kännykkäpalveluita on ennen sitä parannettava aika paljon.

Se on perusteltua, koska kännykkä on nyt suomalaisten kansanpuhelin. Sataa suomalaista kohti on 108 kännykkäliittymää, lankapuhelimia enää alle puolessa kodeista. Lankapuhelin oli vuosisadan ajan kansanpuhelin, mutta nyt harveneva hyödyke.

Laki takaa kaikille kohtuulliset telepalvelut. Tähän saakka on varmistettu, että kansalaisten käytössä on edullinen lankapuhelin. Kun kännykästä on tullut kansanpuhelin, huomio siirtyy lankapuhelimesta matkaviestinnän hintaan ja laatuun.

Tärkeintä on varmistaa, että kännykkä toimii kaikkialla: myös syrjäseuduilla ja rakennusten sisällä. Turvallisuussyistä langattomankin kansanpuhelimen pitää toimia jonkin aikaa, vaikka sähkönjakelu katkeaisi.

Monta muutakin käytännön asiaa pitää panna kuntoon ennen kuin kännykkä todella täyttää hyvän kansanpuhelimen vaatimukset. Lankapuhelin saa mennä vasta kun ne täyttyvät.

Viestintäpolitiikkaa ei pidä liimata tiettyyn tekniseen ratkaisuun. Jos niin olisi tehty, perusviestimme kai siirtyisivät yhä sähkösanomilla ja teleksillä. Ne ovat nyt museossa, jonne vireät nykytekniikatkin aikanaan joutuvat.

Kuka kaipaakaan NMT:tä, vaikka se vain 20 vuotta sitten oli nykyaikaisin viestintäväline? Sen jyräsi digitaalinen GSM, joka kasvoi vuosikymmenessä kansanpuhelimeksi.

Vuoteen 2015 mennessä GSM:n paikan riistää uusi kännykkäsukupolvi parempine palveluineen. Kaikki tekniikat häipyvät vuorollaan historiaan. Onnellinen se kansa, joka saa hyvät palvelut tarvitsematta opetella eri tekniikoiden luotaantyöntäviä insinöörinimiä.

Puolustakoot viranomaiset kuluttajaa, mutta pykälillä ei saa sammuttaa markkinoiden kaupallista moottoria.

Perälaudan saa toki nostaa vaatimalla palveluilta laatua. Hintojen ja laadun on oltava kohtuullisia nimenomaan asiakkaan näkökulmasta. Eikä joidenkin vaan jokaisen asiakkaan, vaikka se ei aina kannattaisi kaupallisesti.

Teleyritysten rooliin kuuluu protestoida, koska palvelun parantaminen maksaa. Hyvin kattava verkko on kallis eikä tukiasemien varavoima ole ilmaista.

Tietoyhteiskunnassa se ei kuitenkaan riitä syyksi palvelun huonoon laatuun. Teleyritys saa siirtää kustannukset asiakasmaksuihin. En näe vääräksi, että peruspalvelun kustannuksiin osallistumme mekin, jotka käytämme syrjäseutujen verkkoa vain lomilla.

Jos kuluttajan kannalta kohtuullinen palvelu joskus kävisi teleyritykselle kohtuuttoman kalliiksi, sille tulee hyvittää kustannukset. Hyvitysautomaattia ei kuitenkaan saa rakentaa, koska uusi tekniikka myös lisää teleyritysten liiketoimintaa ja tuloja. On ihan oikein, että palvelun tuottaja käyttää osan hyödystä palveluiden kohentamiseen.

Hyvityksen toivoisi jäävän telepolitiikan teoriaksi. Ilmeisesti se johtaisi televeroon, jonka tuotolla valtio subventoisi palveluita.

Tuskin on yhdenkään teleyrityksen etu kiristää ruuvia näin tiukalle.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.