Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Torstaina varmistui, että Puolustusvoimat saa korvata seitsemän nykyistä alusta neljällä niin sanotuilla monitoimikorveteilla, jotka kykenevät torjumaan pinta-aluksia ja sukellusveneitä, johtamaan merioperaatioita ja torjumaan myös ilmasta tulevia uhkia. Lähtökohtana on ollut, että uudet alukset eli Pohjanmaa-luokka rakennetaan Suomessa huoltovarmuussyistä. Toisin sanoen sopimuksilla varmistetaan suomalaisen laivanrakentamisosaamisen säilymistä myös sotalaivojen osalta. Lähtökohtaa ei ole mitään syytä moittia.

Julkisuudessa hankintapäätös sai osakseen laajasti huomiota ja toki aivan ansaitusti. Laivue2020-hankkeen suoraksi työllistäväksi vaikutukseksi
kotimaassa on arvioitu noin 3 600 henkilötyövuotta. Lisäksi teollinen yhteistyö asejärjestelmät toimittavan Saabin kanssa kasvattaa lukua vielä 75:llä. Kotimaisessa omistuksessa olevan Rauma Marine Constructions -konsernin telakka Raumalla rakentaa alukset. Kyse on samasta telakasta, jonka korealaisomisteinen STX Finland päätti syksyllä 2013 sulkea.

Telakan osuus 1087 miljoonan euron kokonaisuudesta on 647,6 miljoonaa euroa, Aker Arctic Technologyn potkuri-akselikaupan osuus 27 miljoonaa euroa ja ruotsalaisen Saab Ab:n taistelujärjestelmä maksaa puolestaan 412 miljoonaa euroa.

Rauman telakalla osattiin tietysti odottaa hankintapäätöstä, sillä Puolustusvoimat on neuvotellut telakan kanssa jo vuodesta 2016 lähtien ja pohjalla olivat jo aiesopimus ja suunnittelusopimus.

Niin tärkeitä asioita kuin työpaikat, sotalaivanrakennuksesta mahdollisesti syntyvä kansainvälinen liiketoiminta ja yleisesti kasvava teknologiaosaaminen ovatkin, ne ovat lopulta sivuseikkoja. Aluksilla on tärkeä ensisijainen tehtävä. Niiden pitää valvoa ja turvata Suomen alueellista koskemattomuutta, torjua mereltä tulevat hyökkäykset ja suojata meriliikennettä. Strategisesti meriliikenteen suojaaminen on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen asia, sillä Suomen viennistä 90 prosenttia ja tuonnista lähes 80 prosenttia kulkee meritse.

Uusien alusten koko on puhuttanut, koska alukset ovat suurempia kuin vanhat. Kokoa on perusteltu miinojen kantokyvyllä, jäissäkulkukyvyllä ja nopeusvaatimuksella, joka liittyy muun muassa operaatioalueiden välisiin siirtymiin miinanlaskutehtävissä. Laivoista ei tule kuitenkaan niin suuria, etteivätkö ne kykenisi hyödyntämään saariston väyliä, ankkuripaikkoja, suoja-alueita, laitureita ja sotasatamia. Laivat on siten suunniteltu suomalaiseen toimintaympäristöön. Uusiin ominaisuuksiin kuuluu muun muassa kyky torpedoida sukellusveneitä.

Turvallisuus maksaa. Laivue2020:n hankintaan on otettava rahat normaalin puolustusbudjetin ulkopuolelta. Onko yli miljardi euroa liikaa? Olisiko vähemmälläkin selvitty? Sotalaivojen hankintaa ovat pohtineet parhaat voimat yli kymmenen vuotta. Kansalaisten ei auta kuin luottaa, että hankinnat vastaavat tarkoitustaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.