Lakkoilu söisi kikyllä saavutettuja hyötyjä

Edellisellä hallituskaudella sovittu kilpailukykysopimus paransi Suomen kilpailukykyä, lisäsi työllisyyttä ja edesauttoi talouden noususuhdannetta. Kikyn täsmällisistä vaikutuksista on esitetty erilaisia arvioita työnantaja- ja työntekijätaustaisissa tutkimuslaitoksissa, mutta vaikutusten suunnasta ei ole ollut erimielisyyttä.

Kikyn synnyn kivuliaat vaiheet ja kokemus sanelupolitiikasta jäivät kuitenkin hiertämään työntekijäpuolella. Juha Sipilän (kesk.) hallitus vauhditti sopimusta uhalla niin sanotuista pakkolaeista, joilla olisi leikattu muun muassa lomarahoja ja vuosilomia. Kikyn toteutuksessa oli lopulta suurta vaihtelua aloittain, ammattiryhmittäin ja työpaikoittain. Julkisella sektorilla erityisesti lomarahojen leikkaukset herättivät katkeruutta.

Nykyisen vihertävän kansanrintamahallituksen suunnasta pakkolakipainetta ei ole luvassa. Työntekijäjärjestöt tulkitsevat hallituksen pikemminkin tukevan oikeutettuja vaatimuksia palkankorotuksista ja työehtojen parannuksista.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto saavuttivat vuoden alussa sovun, jossa kiky-tunneista luovuttiin. Vientialojen sopimusta on perinteisesti pidetty työmarkkinakierroksen päänavaajana, joka määrittää palkankorotusten tason. Nyt muut ammattijärjestöt seuraavat vientialoja myös siinä, että ”talkootyöstä” halutaan lopullisesti eroon. Työnantajat taas katsovat, että lisätyötunnit on viety pysyvinä työehtosopimuksiin.

Pattitilanne on johtanut laajaan lakonuhkaan. Ammattiliitto Pron, Teollisuusliiton ja Paperiliiton työtaisteluissa olisi mukana yli 38 000 työntekijää. Tammikuun lopulle ajoitettu työnseisaus uhkaa sellu-, paperi-, ja kartonkitehtaita sekä muun muassa Nesteen jalostamoja ja Nokian Oulun-tehdasta. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n arvion mukaan kaksiviikkoinen lakko leikkaisi bruttokansantuotteesta 500–600 miljoonan euroa.

Taloudellisesti ajatellen kummankaan osapuolen ei kannattaisi ajaa vastakkainasettelua lakoksi asti vain 24 tunnin tähden. Kikyssä onkin kyse tuntien lisäksi tunteista. Työtekijöissä kokemus ilmaisesta työstä on kasvattanut kaunaa. Työnantajille taas tuottaa tuskaa luopua kikyllä saavutetusta edusta.

Kaikesta voidaan sopia ja pitää sopia, mieluummin ennen lakkoja kuin vasta tappioiden kasauduttua. Esimerkiksi vientialojen sopu mahdollistaa paikalliset kokeilut, joissa työaikaa voidaan pidentää normaalilla tuntipalkalla.

Toistaiseksi kiky on jämähtänyt periaatekysymykseksi, johon molemmat osapuolet suhtautuvat ehdottomuudella. Päälle painava lakonuhka vauhdittanee sovun löytymistä ainakin teollisuudessa. Vaikeampaa on luvassa sosiaali- ja terveysalalla, mutta siellä kiky on pienempi yksityiskohta vaadittujen palkankorotuksen rinnalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Maaseudun arvottomat talot?

Oppilaiden oikeusturvaa oli korkea aika kohentaa

Ruoka ja ravintolat ovat Kuopion keskustan suola

Liigan siirtorallia tulisi hillitä

Itärata kuuluu kolmen suurhankkeen joukkoon

Poliitikot ovat asuntokaupan katsomossa

Maanpuolustus nojaa yhä yleiseen asevelvollisuuteen

Ystävyys on parasta nokikkain nautittuna – Tukistin itseäni niskavilloista, kun tapaamisten väli oli kasvanut niin pitkäksi, että hävetti

Korona horjuttaa Kiinan suurvaltapyrkimyksiä

Oodi sinulle, kirjahyllymme

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.