Lakon hedelmät maistuvat kitkeriltä

Varhain torstaiaamuna alkanut AKT:laisten ahtaajien satamalakko saattaa pitkittyessään näkyä kauppojen tuoretavaravalikoimassa. Kaupan liiton varatoimitusjohtaja Heikki Ropponen arvioi (Helsingin Sanomat 4.3.), että pulaa saattaa hetkellisesti tulla esimerkiksi karambola- ja rambutan-hedelmistä. Tästä pulasta suomalaiset selviytyvät hyvin.

Lakon hedelmät ovat kuitenkin kitkeriä toisella tavalla. Jo torstaina aamupäivällä UPM ilmoitti sulkevansa välittömästi Rauman aikakauslehtipaperitehtaan. Tehtaalla ei ole omaa varastoa, vaan tuotanto siirretään normaalioloissa suoraan satamaan. Nyt se on mahdotonta.

Muilla UPM:n tehtailla tuotanto jatkuu vielä, mutta jos lakko venähtää viikon mittaiseksi, nekin sulkeutuvat. Sama on edessä nopeasti myös muilla Suomessa toimivilla paperitehtailla. Stora Enson tehtaita hiljenee jo viikonvaihteessa. Lauantaina tuotantonsa ajaa alas kartonkia valmistava Savon Sellu.

Nimenomaan metsäteollisuuteen ahtaajalakko iskee ensimmäisenä. Voi vain arvailla, mitä miettivät paperityöläiset, kun palkka ei juokse. Solidaarisuus saattaa olla tiukassa.

AKT:laiset ahtaajat ovat kivunneet työläisten ehdottomaan aateliin, jos asiaa mitataan ansioilla. Vuosiansiot nousevat helposti yli 45 000 euron, eli monet akateemisesti koulutetut joutuvat katselemaan ahtaajia kateellisina. Myös ahtaajien muut edut ovat paremmat kuin SAK:laisilla palkansaajilla keskimäärin.

Lisää vaaditaan. Sopu kompastui noin vuoden mittaiseen erorahaan, jota AKT vaatii, jos ahtaaja sanotaan irti. Myös käytetyt termit taistelevat: AKT puhuu häveliäästi muutosturvasta.

Ahtaajien ansiot ja muut edut AKT on kyennyt hilaamaan ylös sen vuoksi, että ahtaus on niin sanottu avainala. Niin kuin nyt on nähty, he kykenevät halutessaan pysäyttämään käytännössä suurimman osan Suomen ulkomaankaupasta. Tämän mahdin edessä työnantajat ovat usein joutuneet taipumaan.

Omalla toimialallaan suuret yritykset joutuvat toiminnassaan koko ajan varomaan, etteivät ne käytä määräävää markkina-asemaansa väärin. Kilpailuviranomaiset valvovat tätä tarkasti. Työmarkkinoilla määräävää markkina-asemaa voi käyttää miten haluaa ilman, että yhteiskunnalla on lain takaamaa mahdollisuutta puuttua siihen.

AKT:laiset autonkuljettajat ehtivät jo olla lakossa vajaan vuorokauden. Onneksi valtakunnansovittelija Esa Lonkan johdolla käytyjä neuvotteluita ei käytännössä katkaistu lainkaan. Sopu löytyi, ja jo torstaiaamuna työmatkaliikenne sujui jo koko maassa lähes normaalisti.

Lakosta jäi outo maku. Syntyi vaikutelma, että siihen ajauduttiin ikään kuin vahingossa. Jos kaikki on kerrottu julkisuuteen, autonkuljettajat saivat lakon avulla hyvin vähän enemmän kuin mitä olisivat saaneet ilman lakkoa. Kannattikohan se?

Joka tapauksessa uusi valtakunnansovittelija sai ensimmäisen sulan hattuunsa. Toinen tulee, jos ahtaajalakko saadaan loppumaan nopeasti.