Lama nostaa prosenttia

Vain reilu kolmannes (38 prosenttia) suomaisista haluaa nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden vähintään YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Heistä yhdeksän prosenttia olisi valmis hinaamaan osuuden prosenttiin BKT:sta. Tämä selviää Savon Sanomien ja viiden maakuntalehden tekemästä mielipidekyselystä (8.3.).

Valtaosa suomalaisista (55 prosenttia) pitäisi kehitysyhteistyörahat nykyisellä tasolla eli 0,55 prosentissa BKT:sta. Euroja kehitysyhteistyöhön kuluu tänä vuonna kaikkiaan 966 miljoonaa.

Kyselyn tuloksissa näkyy menossa oleva talouslama, joka on pudottanut kansantuloa yhdessä vuodessa enemmän kuin kertaakaan sitten itsenäisyytemme alussa käydyn kansalaissodan. Kun lama pusertaa arkista elämistä, on vaikeampi nähdä avun tarpeessa olevia kaukana rajojemme ulkopuolella.

Toisaalta lama automaattisesti nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen BKT-osuutta. Viime vuosikymmenen alun laman aikana osuus hetkellisesti eli vuonna 1991 jopa nousi 0,77 prosenttiin.

Todellisuudessa rahaa meni kehitysyhteistyöhön selvästi vähemmän kuin vuonna 1990, jolloin osuus oli vain 0,62 prosenttia.

Edellisen laman aikana kehitysyhteistyömäärärahoja tietoisesti laskettiin. Seuraus on ollut, että vasta nyt on reaalisesti päästy lähelle vuoden 1990 tasoa. Tästä ei enää pidä tinkiä, mihin kannustaa myös edellä siteerattu mielipidekysely, jonka mukaan siis yli 90 prosenttia suomalaisista säilyttäisi BKT-osuuden vähintään nykyisellä tasolla.

Tavoitetta ei myöskään saa vesittää laskemalla kehitysyhteistyöhön sellaisia kuluja, jotka eivät sinne kuulu. Joissakin maissa vilunkia on esimerkiksi harrastettu laskemalla mukaan pakolaisten käännyttämisestä syntyvät kulut. Suomessa samaan ei saa hairahtua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.