Lannoitettu Saaristomeri

Itämerellä bongattiin viime viikolla kaksi venäläistä yli satametristä jahtia.

Miljardööri Roman Abramovitsin hankkimat alukset ovat hyvin varusteltuja. Helikopterialustojen ja ohjustorjuntajärjestelmien ohella kannelle mahtuu myös hulppea purjevene.

Pienempiäkin venäläisiä luksusluokan aluksia on nähty Suomen satamissa yöpymässä. Myös venäläiset ovat löytäneet Saaristomeren.

Turun edustalta Ahvenanmaalle ulottuvaan Saaristomereen kuuluu noin 40 000 saarta ja luotoa. Saarten määrällä mitattuna se on maailman suurin saaristo. Tavalliselle suomalaiselle se aukeaa laivamatkalla Turusta Tukholmaan.

Saaristomeri on elämys komeine kalliosaarineen. Vene ei ole välttämätön, koska isoimmille saarille pääsee yhteysaluksilla.

Laivan kannelta ei käsitä, että Itämeri on nykyään maailman saastunein meri.

Kallaveden humuspitoisen vesistön äärellä varttuneena muistan hyvin, kun lapsena ihmettelin merenpohjan kasveja ja kaloja kristallinkirkkaan veden läpi Hiittisten saaristossa.

Näkösyvyys on typistynyt monta metriä, mutta Itämeren kirkkaudesta on vielä paljon jäljellä.

Suuri ongelma on meren ylilannoitus, koska sateet ja tulvat huuhtovat pelloilta ravinteita merta rehevöittämään. Matala Saaristomeri ei tätä kestä.

Nopeimmin ja tehokkaimmin Itämerta voi auttaa sää. Nyt toivotaan elvyttävää suolavesipulssia, joka tuo voimalla Pohjanmereltä pintavettä Tanskan salmien läpi.

Epäsäännöllisin väliajoin saatu suolapulssi edellyttää Pohjanmerellä pitkään kestäviä länsimyrskyjä ja Itämeren matalaa vedenkorkeutta. Itämereen saadaan näin jopa satoja kuutiokilometrejä runsassuolaista ja hapekasta vettä.

Suolapulssit ovat harventuneet. Viimeksi sellainen tuli talvella 2003, mutta pulssin lopullista voimakkuutta ja vaikutuksia ei vielä tiedetä.

Itämeren pelastamisesta on riittänyt puhetta. Nyt odotetaan tekoja.

Mallia näyttää Baltic Sea Action Group -säätiö, jonka hallituksen puheenjohtaja on hissiyhtiö Koneen omistajasukuun kuuluva Ilkka Herlin.

Hänen lastinkäsittelyalan yrityksensä Cargotec tukee Itämeren suojelua.

Herlinillä on toki oma lehmä ojassa, sillä hän on harrastanut purjehdusta ja kalastusta pienestä pitäen. Meren nopean tuhoutumisen hän alkoi nähdä 1970-luvulla. Esimerkiksi puhtaudesta kertova rakkolevä on paikoin kadonnut ja kalakannat harventuneet.

Säätiö haluaa levittää ratkaisu- ja yhteistyökeskeisen toimintatavan Suomen lisäksi kaikkiin Itämeren maihin, millä hillittäisiin esimerkiksi Puolan maatalouspäästöjä.

Tuloksena syntyi prosessi, joka johti helmikuussa pidettyyn Itämeri-huippukokoukseen. Mukana oli Venäjän pääministeri Vladimir Putin. Hän tosin keskittyi edistämään kaasuputkihanketta.

Kokouksessa sovittiin yli 150 sitoumuksesta Itämeren piinan helpottamiseksi.

Ympäristöministeriö ei tulkinnut suojelulupauksia sanahelinäksi, vaan varasi kolmen miljoonan euron määrärahan Teho-hankkeeseen. Sitä tarvitaan muun muassa maatalouden vesiensuojeluun.

BSAG-säätiö pettyi, sillä valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuumeisesti säästöjä haravoinut ministeriö karsi tuen budjettiesityksestään.

Tähän saakka puolueet ovat suitsuttaneet huomiota Itämeren puhdistamiseksi. Onko niin, että tehokkaan maatalouden puolta pitänyt keskusta ymmärtää kokoomusta paremmin ympäristönsuojelua?

Yritystoiminnan etuja vaaliva kokoomus tietää, että myös vesiensuojelusta saa hyvää bisnestä. Sinne voi tarjota tukea - mutta miksi ei myös maatalouden haittojen ehkäisyyn?

Keskustan ministereillä taisi viestikapula kulkea jouhevammin, koska värisuorana olivat pääministeri Matti Vanhanen, maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ja ympäristöministeri Paula Lehtomäki.

Kirjoittaja on Savon Sanomien kuntatoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.