Lapinlahti ja Varpaisjärvi näyttävät tietä

Jos missä niin Pohjois-Savossa kunnat ovat olleet nihkeitä uudistamaan kuntarakenteita siinä hengessä kuin maan hallitus on toivonut Paras-hanketta paimentaessaan. Satakunta pientä kuntaa on poistunut koko maan kuntakartalta varsin lyhyessä ajassa liitosten myötä. Yksikään niistä ei ole tapahtunut Pohjois-Savossa, vaikka paineita ja tarvetta liitoksiin on kyllä ollutkin.

Ensimmäinen todellinen liikahdus Pohjois-Savon kuntakentässä nähtiin vasta eilen maanantaina, kun Varpaisjärven ja Lapinlahden kunnanvaltuustot päättivät yhtyä yhdeksi ja samaksi Lapinlahden kunnaksi. Lapinlahdella liitosta on valmisteltu suuren yksituumaisuuden vallassa. Varpaisjärvellä on sen sijaan ollut savolaiseen tapaan "kahellaesta ilimoo", mikä näkyi myös 21-jäsenisen valtuuston äänestystuloksessa: kaksitoista kuntaliitoksen puolesta, yhdeksän sitä vastaan. Lukemat olivat varsin pitkälle ennakkoasetelmien mukaiset, joten vastustuksen laajuus ei tullut yllätyksenä.

Lapinlahdesta ja Varpaisjärvestä muodostuu noin 10 000 asukkaan kunta. Pohjois-Savon kuntien määrä putoaa yhdistymisen myötä 22:een. Kuntaliitos on sikäli historiallinen, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kaksi maalaiskuntaa liittyy maakunnassa toisiinsa. Pääsääntöhän on ollut parin-kolmen viime vuosikymmenen aikana, että hyvin pienet kunnat liittyvät suureen naapurikaupunkiinsa: Riistavesi, Vehmersalmi ja ensi vuonna myös Karttula Kuopioon ja Kangaslampi Varkauteen.

Kunta- ja hallintoministeri Mari Kiviniemi ja hänen esikuntansa katsovat, että ihannekunnassa pitäisi olla vähintään 20 000 asukasta. Lapinlahtelaiset ja varpaisjärveläiset täyttävät tästä tavoitteesta vasta puolet, mutta ovat itse sitä mieltä, että palvelut kyetään turvaamaan näilläkin voimavaroilla.

Mielenkiintoista on nähdä, tyydyttääkö nyt syntynyt vapaaehtoinen ratkaisu ministeri Kiviniemeä vai lähteekö hän patistelemaan uutta suurkuntaa vielä seuraavaan ja vielä pidempään loikkaan kohti laajempaa Ylä-Savon kuntien yhteistyötä. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen repii kuitenkin juuri nyt erityisesti iisalmelaisten ja kiuruvetisten välejä, joten siihen soppaan lapinlahtelaiset ja varpaisjärveläiset haluavat kättään panna. Kunnilla on sitä paitsi Suomessa perustuslain suoma itsemääräämisoikeus, joten suoranaisia pakkokeinoja ei kuntaministerillä ole tähän hätään käytettävissään.

Lapinlahden ja Varpaisjärven kuntaliitosta pohjusti yhteinen kunnanjohtaja Heikki Airaksinen. Tiivistä yhteistyötä on ollut jo vuosia monien hallintokuntien välillä. Jos mikä, niin tämä liitto oli luonnollinen valinta.

Pohjois-Savon kuntakenttä ei kokonaisuudessaan ole missään nimessä vielä lopullinen. Sisä-Savossa, Koillis-Savossa ja myös Ylä-Savossa on selkeitä tarpeita voimien kokoamiseen. Lapinlahden ja Varpaisjärven esimerkki osoittaa, että kunnilla on muitakin vaihtoehtoja kuin liittyminen Kuopioon.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Asuntovelallisella on nyt kissanpäivät

Ensimmäisen ja viimeisen välissä

Lapinlahden hieno perinne ansaitsee katsojien tuen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.