Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Edesmenneen ruotsalaisen kansainvälisen terveydenhuollon professorin Hans Roslingin mukaan asiat ovat maailmassa faktojen tasolla yleisesti paremmin kuin luullaan. Roslingin nyrkkisääntö näyttää pätevän myös suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin, joka on THL:n viime viikolla julkistaman kouluterveyskyselyn mukaan kaikkiaan melko mukavalla mallilla.

Ongelmiakin toki on. Uutiset mielenterveysongelmista eivät ole varsinaisesti väärässä, koulukiusaamista ei ole saatu lopetettua, ja osa nuorista kokee seksuaalista häirintää tai muunlaista kaltoinkohtelua.

Kouluterveyskyselyissä viime vuosien suuri linja on kuitenkin keskimäärin hyvinvoinnin vähittäinen paraneminen.

Ylivoimaiset enemmistöt niin ala- kuin yläkoululaisista, lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista kertovat olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Koulunkäynnistä pidetään yleisesti kaikilla luokka-asteilla, jopa kouluviihtyvyyden kannalta haasteellisimpana yläkouluaikana.

Verrattuna kahden vuoden takaiseen kyselyyn selvästi useampi lapsi ja nuori kokee keskusteluyhteyden vanhempien kanssa hyväksi. Humalahakuinen juominen on edelleen laskussa, ja mikä ilahduttavinta, selvimmin on vähentynyt alkoholia eniten käyttävien ammattikoululaisten juopottelu. Koulukiusaaminen on kokonaisuutena alimmillaan vuodesta 2006 tehtyjen kyselyjen aikana, joskin se on pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin vuonna 2017.

Hyvät uutiset ovat yhteneväisiä esimerkiksi Nuorisotutkimusverkoston keväällä ilmestyneen vapaa-aikatutkimuksen kanssa. Sen mukaan nuoret ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä kuin koskaan eli historiallisen onnellisia. Tässäkin tutkimuksessa korostuivat aiempaa myönteisemmät sosiaaliset suhteet ja terveellisemmät elämäntavat.

Nuorista on aina oltu huolissaan ja on jatkossakin oltava. Tuoreen kyselyn perusteella erityistä huomiota on kiinnitettävä tyttöjen hyvinvointiin. Pojat ovat ennenkin kokeneet terveydentilansa paremmaksi, mutta kahdessa vuodessa tyttöjen kokemus keskinkertaisesta tai huonosta terveydentilasta on yleistynyt.

Kyselyn mukaan myös tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on lisääntynyt, etenkin sosiaalisen median välityksellä. Osasyynä muutokseen voi olla ilmiön tarkempi tunnistaminen metoo-kampanjan ansiosta, mutta kehitykseen on joka tapauksessa puututtava tiukasti.

Onnellisen enemmistön takana on yhä pahoinvoivia nuoria, yksinäisyyden ja kiusaamisenkin kokemuksia. Ei voida tuudittautua ajatukseen, että koulumaailma tai yhteiskunta nuorten kannalta olisi valmis. Opettajien ja muiden nuorten kanssa toimivien ammattilaisten on pidettävä kiinni hyvistä ja toimivista käytännöistä, mutta samalla panostettava yhä enemmän osattomien aseman parantamiseen.

Lasten erilaisia sosiaalisia taustoja ei voida poistaa, mutta parhaimmillaan koulu edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta tasoittamalla lähtökohdista johtuvia eroja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.