Lapsi hävittää urahalut

Mieluiten päivätyö kolme päivää viikossa tai töiden loppumisaika maanantaista perjantaihin kello 15. Ei pitkiä työmatkoja, ei matkatyötä, ei iltavuoroja yövuoroista puhumattakaan, ei viikonlopputöitä, ei ylitöitä.

Pienten lasten vanhemmille soveltuvia ammatteja on aika vähän, jos kaikki edellä luetellut kriteerit täytetään.

Tutkijat keskittyvät paljolti perhevapaiden vaikutuksiin, kun etsivät syitä naisten miehiä heikompaan palkkakehitykseen ja uralla etenemiseen.

Vuosi tai maksimissaan kolme perhevapailla kotona ei oikeasti vaikuta naisten asemaan työmarkkinoilla. Perhevapaiden jälkeinen aika sen sijaan vaikuttaa.

Naisten haluttomuutta esimiestehtäviin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin on ihmetelty. On mietitty, meneekö mieskollega rinnanmitalla pätevyydessä ohi juuri sinä aikana, kun nainen on vuoden tai kaksi kotona hoitamassa vauvaa.

Ei mene. Sinä aikana työpaikalla ei tapahdu suuria. Naisen päässä sen sijaan tapahtuu.

Uralla eteneminen tarkoittaa vaikeampia työtehtäviä, pidempiä työpäiviä ja lisää vastuuta. Monet kahden tai useamman lapsen äidit sinnittelevät äärirajoilla nykyisen työnsä, lapsista huolehtimisen ja kotitöiden kanssa.

He eivät voi ottaa vastaan yhtään haasteellisempaa työtä, jotta selviäisivät arjesta.

Seuratkaapa korkeilla paikoilla olevia naisia. Heillä on korkeintaan yksi lapsi. Miten esimerkiksi Jutta Urpilainen pystyisi nykyisiin töihinsä kahden tai kolmen lapsen äitinä?

Kyse ei ole siitä, että lapset olisivat uran esteenä tai että lastenhoito olisi pelkkä ikävä velvollisuus. Mummoja, ukkeja, kummeja ja palkallisia hoitajia on kyllä saatavilla, mutta useimmat vanhemmat haluavat olla lastensa kanssa mahdollisimman paljon.

Lasta toivoessaan nainen ja mies eivät tiedä, mitä tuleman pitää. He kuvittelevat, että äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen voi paiskia töitä kuten ennen. Eipä voikaan.

Kohta kolmen lapsen äitinä joudun useimmiten laskemaan työhön liittyvät menot sivu suun. Lasten päivähoitoajan yli venyvä työpäivä, iltatyöt ja viikonlopputyöt tietävät aina erikoisjärjestelyjä mummojen tai lastenhoitajan kanssa. Ne tietävät myös ruokien valmistelua etukäteen, huolehtimispuhelujen soittamista ja ikävää lapsia kohtaan.

Lasten kanssa eläminen on vähän sama kuin jos rakentaisi 20 vuotta omakotitaloa hartiapankilla. Rakentamisessakin on paljon vaikeuksia ratkottaviksi mutta myös ilo valmiista työnjäljestä.

Pienten lasten vanhempia puolustetaan tehokkaina työntekijöinä, jotka eivät lörpöttele eivätkä maleksi työajalla, koska työt pitää saada tehdyksi päiväkodin sulkemisaikaan mennessä.

Tämä pitää vain osittain paikkansa. Äidit ja isät eivät voi jäädä ylitöihin, vaikka jotain yllättävää tapahtuisi vähän ennen työajan loppua.

Jos aamulla aloitettu työ ei jostain syystä valmistu puoli viiteen mennessä, työkaveri joutuu paikkaamaan.

Perhe-elämän tasa-arvoistuminen näkyy jo nyt. Pienten lasten isät kyselevät työaikojensa perään ja tiedän monta, jotka ovat kieltäytyneet ylennyksistä, jotta perheelle jäisi enemmän aikaa.

Mitä siitäkin tulee, ettei suurin osa aikuisista ole enää valmiita uhraamaan elämäänsä työlle?

Kirjoittaja on Savon Sanomien Ylä-Savon aluetoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.