Lapsia ja nuoria pitää kuunnella

Alkanut vuosi on YK:n Lapsen oikeuksien yleissopimuksen juhlavuosi. Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus täyttää 20 vuotta vuoden lopulla. Suomessa juhlavuoden suojelijaksi on lupautunut tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Suomen perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella alle 18-vuotiaalla on oikeus tulla kuulluksi sekä osallistua itseään koskeviin asioihin oman kehitystasonsa mukaisesti. Nuorisolaki vuodelta 2006 puolestaan velvoittaa järjestämään alle 29-vuotiaille mahdollisuuden osallistua paikallisten ja alueellisten asioiden käsittelyyn. Vuosi sitten voimaan tullut uusi lastensuojelulaki puolestaan velvoittaa kuntia tekemään perusteelliset suunnitelmat, joissa huomioidaan lasten kasvuolot sekä hyvinvoinnin tila yleisesti.

Lainsäädännöllisesti lasten ja nuorten asema on jokseenkin kunnossa. Käytännössä niin ei kuitenkaan ole. Tuoreen selvityksen mukaan noin kolmasosassa kuntia ei ole edes lasten ja nuorten kuulemiselle tarvittavia rakenteita tai järjestelmiä, joita lainsäädäntö edellyttää. Se tarkoittaa sitä, että päätöksiä tehdään aikuisten ehdoilla. Liian usein päätösten kohteet jäävät näkymättömiksi omissa asioissaan.

Onko kysymys välinpitämättömyydestä vai tietämättömyydestä, vai molemmista?

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede vaatii, että lasten ääni on saatava kuulumaan. Se alkaa siitä, että eri alojen asiantuntijat istuvat samaan pöytään. Paikka pitäisi löytyä kunnan nuoriso-, sivistys- sekä sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoille, kaikki tahoja, jotka toimivat kasvavien kuntalaisten hyvinvoinnin parissa.

Politiikkaohjelman tavoitteet ovat tuttuja: lapsilähtöinen yhteiskunta, hyvinvoiva lapsiperhe ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Koskaan hyvistä tavoitteista ei muistuteta liikaa, mutta hokeminen ei riitä eivätkä hyvätkään ohjelmat paperilla muuta mitään. On ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Kuntien luottamushenkilöiden keski-ikä laskee hitaasti. Viime syksynä valittujen uusien valtuustojen keski-ikä on Pohjois-Savossa 50 vuotta. Se on luvattoman korkea eikä ole omiaan lupaamaan hyvää lapsi- ja nuorisonäkökulman vahvistumiselle.

Uuteen ajatteluun antaa vauhtia maanantaina alkava laajapohjainen suurimmille paikkakunnille suuntautuva Täällä lapsi ja nuori - kuuleeko Suomi? -koulutusohjelmakiertue. Kuopioon se saapuu kevättalven aikana.

Suomen kannattaa kuulla lapsia ja nuoria. Alkava valtuustokausi on oivallinen lähtökohta uusille toiminta- ja ajattelumalleille vähintään siihen mittaan, mitä lainsäädäntö edellyttää.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.