Laukkulasten elämä on stressaavaa

Vanhempien erolla on yhä suurempi merkitys lasten stressiin ja pahoinvointiin. Näin arvioi lastenpsykiatri Anne Kauppi Sunnuntaisuomalaisessa 19.6. Laajassa juttukokonaisuudessa kiinnitetään muutenkin huomiota avioerolasten asemaan, joka usein on masentava.

Suomessa oli viime vuonna noin 13 600 avioeroa. Vuosittain erot koskettavat noin 30 000 lasta. Joka kymmenes lapsi kasvaa uusperheessä. Osa lapsista sopeutuu uusperheeseen hyvin. Osa taas kärsii, masentuu ja stressaantuu uudesta ympäristössä.

Ikävien ilmiöiden taustalla on monia asioita: vanhempien riitely, rakkauden puute ja välinpitämättömyys. Avioeron jälkeen lasten asumisjärjestelyt toimivat usein erinomaisesti, jos vanhemmat kykenevät sovussa sopimaan asioista. Valitettavasti lapsi on monesti taistelun kohde.

Vanhemmat unohtavat avioerotilanteessa usein lapsen edun. Se pitää olla aina etusijalla. Lastenpsykiatrit, päiväkotihoitajat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset viestittävät päivittäin surullista sanomaa: Vanhempien etu ajaa lasten edun edelle.

Ihmiset eivät kykene enää sitoutumaan parisuhteeseen kuten aiempina vuosikymmeninä. Ajat ovat toki noista ajoista muuttuneet, esimerkiksi työelämä on kiristynyt stressaavammaksi. Vanhemmilta ei liikene perheelle tarpeeksi yhteistä aikaa. Työjuttu, harrastus tai muu meno ajavat lapsen edun edelle.

Ongelmat tiedostetaan lukuisissa parisuhteissa, mutta aikuiset eivät jaksa tai halua tehdä tarpeeksi asioiden parantamiseksi. Jos vanhemmilla ei ole kykyä antaa yhteistä aikaa perheelle, tämä heijastuu jälkeläisiin. Ongelma on myös, ettei lasta kuunnella.

Asiantuntijat kritisoivat voimakkaasti vuoroviikkosysteemiä pienten lasten hoidossa. Kehityspsykologisen tutkimuksen mukaan jatkuva kodin vaihtaminen saattaa häiritä lapsen emotionaalista ja älyllistä kehitystä merkittävästi. Alle 2-vuotias tarvitsee pysyvän kiintymyssuhteen. Tämän ikäisellä lapsella ei ole selviytymiskeinoja siihen, että ympäristö ja ihmiset muuttuvat viikon välein.

Lapsen jatkuva kuljettaminen vanhemmalta toiselle ja uusperheestä toiseen on pienokaiselle rankkaa henkisesti ja fyysisesti. Uusperheessä saattaa olla jännitteitä, jotka kumpuavat uusäidistä, -isästä tai -sisaruksista. Ovatko uusperheen mies ja nainen kykeneväisiä sellaiseen suhteeseen, jossa kaikki lapset tuntevat, että heitä rakastetaan ja heistä välitetään?

Vanhemmat sanovat usein, että he tarvitsevat omaa aikaa. Elämä on kuulemma niin rankkaa, että lapsi pitää viedä vanhemman vapaapäivänä tai lomallakin päivähoitoon. Helpottavaa on, jos lapsi saadaan päivähoitoon vanhempien jaloista pyörimästä.

Avioeron jälkeen ihmisillä on usein kiire uuteen suhteeseen. Lapselle olisi kuitenkin usein turvallista, että hän asuisi pitempään jomman kumman vanhemman kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.