Lehdet ja televisio samassa veneessä

Sanomalehdistöön jos mihin sopivat edesmenneen amerikkalaisen kirjailijan Mark Twainin kerralliset sanat, että ”uutinen minun kuolemastani on ennenaikainen”.

Puheet lehdistön kuolemasta käynnistyivät 1960-luvulla, kun televisio alkoi vallata Suomea. Elävässä elämässä asiat kulkivat kuitenkin toisin: aina 1990-luvun alun isoon lamaan asti useimmat päivälehdet kasvattivat levikkiään.

Pitkä lama ja puolen miljoonan ihmisen joukkotyöttömyys veivät väistämättä tilauksia. Syvän taantuman hellittäessä painettu sana on kyennyt säilyttämään asemansa varsin hyvin, vaikka pienoista alamäkeä on ollutkin havaittavissa.

Uusimman Kansallisen mediatutkimuksen mukaan painettujen sanomalehtien yhteenlaskettu lukijamäärä laski viime vuoden keväästä viime kevääseen noin kahdella prosentilla. Savossa on Savon Sanomien kehitys ollut muun maan mukainen. Maakuntalehti on kuitenkin säilyttänyt asemansa koko Itä-Suomen suurimpana päivälehtenä. 145000 lukijaa ovat enemmän kuin kolmella seuraavalla savolaisella – Länsi- ja Itä-Savolla sekä Iisalmen Sanomilla – yhteensä.

Sanomalehdet itse ovat sitä mieltä, että lukijoita on enemmän kuin tutkimus kertoo. Omiin havaintoihinsa tukeutuen lehdet kysyvät, ovatko tutkimusmenetelmät kehittyneet ajan mukana.

Selvää kuitenkin on, että hyvin monet suomalaiset hankkivat päivittäiset uutisensa painetun lehden ohessa sähköisistä verkkolehdistä tai vastaavilta internet-sivustoilta. Verkkolehdistä haetaan erityisesti nopeaa ”iltapäivälehtimäistä” aineistoa, mikä selittänee paljolti erityisesti painettujen iltapäivälehtien taantumaa.

95 prosenttia eli 95 yli 12-vuotiasta suomalaista sadasta lukee Kansallisen mediatutkimuksen mukaan edelleen sanomalehteä, ja se on kova luku. Kun painetun Savon Sanomien ja verkkolehden lukijamäärät ynnätään yhteen, lehdellä on historiallisen paljon lukijoita. Maailman mittakaavassa suomalaiset sanomalehdet ovat edelleen ykkössarjalaisia.

Jos katsotaan suomalaisen tiedonvälityksen muutoksia kokonaisuudessaan, niin ajan suurimpia menettäjiä eivät ole lehdet, vaan televisiokanavat. Kun lehdissä puhutaan tuhansista tai pahimmillaan muutamista kymmenistä tuhansista, televisiokanavilla tappiot liikkuvat sadoissa tuhansissa.

Tv-kanavien katselua mittaavan Finnpanelin mukaan vain TV 1:n yksi uutislähetys tavoitti viime viikolla, viikolla 37, yli miljoona katsojaa. TV 2:n katsotuimpien uutisten äärellä oli puolisen miljoonaa suomalaista, eikä MTV:n suosituin uutislähetyskään kerännyt enää kuin 563000 katsojaa. Nelosen uutiset jäivät 143000:een. Selkeitä takapakkeja on otettu myös ennen niin suosituissa sarjaohjelmissa.

Tv-kanavien katsojalukujen raju lasku johtuu osaltaan siitä, että kanavia on nyt huomattavasti enemmän kuin vanhassa maailmanajassa. Mutta osittain myös televisio on menettänyt lehdistön lailla silmäpareja internetille, jossa liikkuminen ei ole sidottua tiukkoihin lähetysaikoihin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Voi tikkerperkele

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Anne Berner on keskustalle ongelma loppuun asti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.