Lehti antaa nuorille juuret

Suomen kouluissa vietetään tällä viikolla sanomalehtiviikkoa, jolla on jo vuosikymmeniä pitkät perinteet. Viikon aikana kouluihin on tilattu parhaimmillaan jopa miljoona ylimääräistä lehteä, joita luetaan ja joista keskustellaan eri aineitten oppitunneilla.

Lehdillekin viikko on haaste ja piristys arkirutiinien keskellä, kun toimitukset joutuvat miettimään, miten ne osaisivat puhutella entistä paremmin nuorta lukijakuntaa. Monet lehtien tekijät käyvät myös kertomassa suoraan kouluissa, kuinka lehti syntyy ja millaista on toimittajan päivittäinen työ lukijain palveluksessa.

Eurooppalaisilla sanomalehdillä on noin 400-vuotiset perinteet ja suomalaisilla pian 250-vuotiset. Sähköisen tiedonvälityksen on povattu tekevän sanomalehdet tarpeettomiksi. Näille arvailuille on käynyt kuitenkin samoin kuin maailmanlopun ennustuksille: luvattu on, mutta eipä ole vielä näkynyt.

Radio ja televisio ottivat kyllä 1900-luvulla oman paikkansa tiedonvälityksessä. Se ei estänyt sanomalehtiä kasvattamasta painoksiaan ennätyslukemiin, koska tiedon ja viihteen tarjonnan lisääntyessä ihmiset ovat vastaavasti käyttäneet enemmän aikaa eri välineiden seuraamiseen.

2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen on ollut internetin vuosikymmen. Joskus on syntynyt jopa tunne, että koko inhimillinen elämä on siirtymässä kovaa kyytiä erilaisiin sähköisiin tietoverkkoihin.

Tunne on osoittautumassa liioitelluksi. Maailmalta kiirii jo viestejä, että internetin kovin huuma - "hypetys" - on ohi ja ihmiset palaavat tietokoneen kuvaruudun äärestä normaaliin elämään. Internetille käy kuten kaikille muillekin uutuuksille ensihuuman jälkeen: niistä otetaan käyttöön se, mikä niissä on kätevintä ja järkevintä.

Kaikki sanomalehdetkin ovat menneet internetiin. Ensi alkuun uutisia ja lehtien muuta sisältöä on tarjottu lukijoille ilmaiseksi, mutta nyt suunta on muuttumassa. Näyttää siltä, että useimmat lehdet jakavat verkossa ilmaiseksi vain pieniä maistiaisia mehukkaasta sisällöstään ja perivät sitten maksun tästä "pääruuasta".

Painetuilta sanomalehdiltä kysytään taitoa ja näkemystä nykyisen laajan levikkinsä säilyttämiseen. Lukijat ovat havainneet, miten lehtien sisältö ja ulkoasu ovat muuttuneet viime vuosina hyvinkin näkyvästi. Valistavaa virkamiesmäistä otetta on vähennetty ja koetettu katsoa asioita yhä enemmän tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Tavallaan on palattu juurille, sillä valtaosa Suomen lehdistä on perustettu aikanaan ajamaan nimenomaan eri kansalaispiirien asioita.

Savon Sanomat kuten myös useimmat muut Suomen sanomalehdet ovat tiukasti sidoksissa omaan levikkialueensa. Koulujen valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa ei ole juuri sijaa paikallisille asioille. Käytännössä kotiseutuopetus jää siis paljolti päivittäisten sanomalehtien varaan. Lehdille on kunnia-asia antaa ihmisille juuret heti pienestä pitäen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.