Leikkauslista

Seuraava hallitus tekee valtion budjettiin vähintään kahden miljardin leikkaukset verrattuna tämän vuoden noin 50 miljardin euron budjettiin. Puolueet ja varsinkin vaalikentillä kiertävät kansanedustajaehdokkaat saattavat luvata muuta, mutta etujen leikkauksia ja verojen korotuksia tulee.

Hallitusohjelma ei riipu siitä, mitkä puolueet seuraavan hallituksen muodostavat. SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät muodostivat selkeän enemmistön Paavo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa vuonna 1995. Hallitus sopi ohjelmansa lisäpöytäkirjassa, että 193 miljardin markan budjettiin tehdään noin 10 miljardin markan leikkaukset.

Kyseiset puolueet eivät kertoneet äänestäjille ennen vaaleja, että ne sopivat hallitusohjelmasta, jossa leikataan opintotuesta 300 miljoonaa jo (1.8.1995 alkaen), liikennesektorin menoista 400 miljoonaa, lapsilisistä 750 miljoonaa, kansaneläkkeistä 300 miljoonaa, sairausvakuutuksen päivärahoista 300 miljoonaa, muista Kelan maksamista etuuksista 300 miljoonaa jne. Kuntien valtionosuuksia hallitus sopi leikaavansa 3,8 miljardilla markalla.

Lipposen hallituksen oli pakko katkaista valtion velkaantumiskierre, koska Suomi olisi muutoin ajautunut nopeasti kriisiin ja kansainvälisen valuuttarahaston holhoukseen. Lipponen jatkoi pakon edessä Esko Ahon hallituksen aloittamalla linjalla.

Seuraa vaalipuheita

Valtionvelan pelkät korkomenot ovat kuluvan vuoden budjetissa lähes kaksi miljardia euroa. Summa on näin suuri todella alhaisen korkotason aikana. Se on lähes yhtä suuri, kun liikenne- ja viestintäministeriön koko budjetti.

Valtio on ottanut uutta velkaa vuosien 2009-2011 aikana noin 30 miljardia euroa, jos kuluvan vuoden budjetissa oleva 8 miljardin euron lainanottovaltuus käytetään täysimääräisenä. Tämä kierre on pakko katkaista samanlaisilla lääkkeillä, joita Ahon ja Lipposen hallitukset käyttivät 1990-luvulla.

Äänestäjän kannattaa nyt seurata todella tarkasti, mitä puolueet ja vaaliehdokkaat puhuvat ja lupaavat. Luottamusta herättää se, joka lupaa vähiten.

Ekonomistit, virkamiehet ja poliitikot puhuvat vaikeasti ymmärrettävästä kestävyysvajeesta. Selvällä suomen kielellä tämä tarkoittaa sitä, että valtion tulot eivät riitä niiden menojen kattamiseen, jotka eduskunta on valtiolle itselleen ja kunnille säätänyt.

Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitukset ottivat kansainvälisen laman iskut vastaan kansalaisten ja yritysten puolesta ottamalla valtiolle uutta velkaa. Näin pelastettiin työpaikat ja yritykset. Talouden notkahdus jäi Suomessa yhden vuoden mittaiseksi. Nämä hallitukset onnistuivat suhdannepolitiikassaan hyvin.

Näistä leikataan

Seuraavan hallituksen tehtävä on saada valtion tulot ja menot tasapainoon. Se tapahtuu leikkaamalla menoja ja lisäämällä tuloja. Talouskasvu auttaa tässä työssä tulevaa hallitusta, jos kasvu ei katkea maailmantalouden ongelmiin.

Seuraava hallitus tulee korottamaan muun muassa arvonlisäveroa 23 prosentista 25 prosenttiin, kiinteistöveroa, energiaveroa ja erilaisia maksuja. Myös pääomaverotusta kiristetään ja yritystukia leikataan. Nokia on saanut noin 160 miljoonaa yritystukea. Ei tule saamaan jatkossa samaan tahtiin kuin tähän saakka.

Valtion aluehallintoa supistetaan edelleen. Ely-keskusten määrää vähennetään. Sen sijaan keskushallinnossa ei tapahdu mitään. Valtio on vähentänyt Itä- ja Pohjois-Suomesta vuosikymmenessä noin 6 000 valtion työpaikkaa ja lisännyt Helsingissä työpaikkoja suunnilleen saman verran.

Leikkauslistojen isä Raimo Sailas ei ole koskaan puuttunut tosissaan keskushallinnon paisumiseen tai hänenkään voimansa eivät ole riittäneet vastustamaan tätä pääkaupungin paisuvaa automaattia.

Kehitysapua leikataan, puolustusvoimien määrärahoja supistetaan ja varuskuntia lakkautetaan. Maavoimien koulutus keskitetään kolmeen yksikköön. Kontiorannan varuskunta Joensuun kupeessa lakkautetaan.

Liikennemäärärahoja supistetaan, opintotukea leikataan, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta supistetaan, maatalouden ja metsätalouden rahoitusta leikataan, kuntien valtionosuuksia supistetaan, asuntolainojen verovähennysoikeutta rajoitetaan, lapsilisiä leikataan tai niiden korotuksesta luovutaan. Eläkemenojen kasvua hillitään sekä leikkauksilla että kannustamalla olemaan pitempään töissä.

Kaikki edellä oleva riippuu vielä siitä, miten maailmantalous kasvaa ja miten euro selviää valuuttakriisistä. Tilanne on juuri nyt Suomen kannalta hyvä, sillä heikkenevä euron arvo suosii vientiämme ja alhainen korkotaso velkaista valtiota ja velkaisia kansalaisia.

Leikkauslistan pituus riippuu täysin siitä, kasvaako Suomen talous tästä eteenpäin vähintään kaksi vaalikautta. Jos Suomi joutuisi maksamaan 84 miljardiin euroon nousevasta julkisesta velasta portugalilaista korkoa, romahtaisi budjetin pohja hetkessä, kun korkoja pitäisi maksaa kahden miljardin sijasta kuusi miljardia vuodessa.

Siinä menisi liikenne- ja viestintäministeriön sijasta jo koko opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti korkojen maksuun.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Hyvä vihollinen

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.