Leipää joka päivälle

Leivän historia on pitkä, ja ihminen on elänyt leivän varassa läpi ihmiskunnan tunnetun historian. Nälänhätä on merkinnyt ihmiselle yleensä leivän puutetta.

Suomessa todellinen nälänhätä vallitsi viimeksi 1860-luvulla, jolloin kahdeksan prosenttia väestöstä kuoli. Vieläkin puhutaan leipäjonoista, kun vähävaraisille jaetaan Suomessa elintarvikkeita. Leivän hinnan nousu on herättänyt myös kapinamielialaa, vastikään useissa arabimaissa.

Viime viikkoina otsikoihin nousi Suomessa leivän kulutuksen väheneminen. Puhuttiin 2-4 prosentin myynnin laskusta. Mistä on kyse nyt?

Leipä ja muut viljatuotteet ovat peruselintarvikkeita. Valtaosa ihmiskuntaa elää käytännössä viljatuotteiden varassa. Ilman niistä saatavaa energiaa ihmiskunta ei tule toimeen.

Viljasta saatava energia tulee pääasiassa sen hiilihydraateista, toisin sanoen tärkkelyksestä, joka on pitkäketjuinen glukoosi(sokeri)polymeeri. Mutta viljasta saadaan myös jonkin verran proteiinia ja joidenkin viljatuotteiden käytön yhteydessä myös rasvaa. Niiden saanti vaihtelee viljalajista riippuen.

Välimeren ruokavalio Viljatuotteet ovat myös tärkeä suojaravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden, ja ravintokuidun lähde. Eri viljatuotteiden ja kokojyväleivän tutkimus niin maailmalla kuin Suomessa on vilkasta. Uusi tutkimustieto ei suinkaan ole ohjaamassa kokojyväviljatuotteiden käytön vähentämiseen vaan niiden käytön lisäämiseen.

Suomessakin suositussa niin sanotussa Välimeren ruokavaliossa yksi tärkeistä terveyttä edistävistä komponenteista on ollut kokojyväviljatuotteet. Niiden käytön lisäämistä korostavat myös sekä suomalaiset että pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka perustuvat laajaan tutkimusnäyttöön.

Suurissa, eri väestöjen ruokavalioita koskevissa pitkäaikaisseurantatutkimuksissa kokojyväviljatuotteiden runsas käyttö on lähes poikkeuksetta liitetty pienempään sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen useisiin kroonisiin tauteihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, lihavuuteen ja tyypin 2 diabetekseen sekä joihinkin syöpiin. Toisin sanoen runsaasti hiilihydraatteja sisältävät kokojyväviljatuotteet suojaavat kroonisilta taudeilta, eivät aiheuta niitä.

Huolella tehdyissä pitkäkestoisissa ruokavaliointerventioissa, joissa ruokavalioon on lisätty kokojyväviljatuotteita, on todettu edullisia vaikutuksia veren rasva-arvoissa, sokeriaineenvaihdunnassa ja verestä mitattavissa tulehdustekijöissä, jotka ovat alentuneet, kun on käytetty runsaasti kokojyväviljatuotteita.

Siten runsaasti ravintokuitua sisältävällä ruokavaliolla näyttää olevan tulehdusta ehkäisevä vaikutus. Tämä on osoitettu myös tutkimalla veren valkosoluissa tulehdusta säätelevien geenien ilmentymistä: tulehdukseen vaikuttavien geenien toiminta on vaimentunut terveellisen, runsaasti kokojyväviljatuotteita sisältävän dieetin aikana. Onko tällä sitten käytännön merkitystä?

Matala-asteinen tulehduksellinen tila, joka ei johdu bakteeri- tai virusinfektiosta, yhdistetään entistä tiiviimmin myös valtimokovettumatautiin, jonka perussyynä pidetään kolesterolin kertymistä valtimoseinämän sisäpinnan alle kyhmyinä.

Lisäksi tulehduksellisella tilalla katsotaan olevan merkitystä tyypin 2 diabeteksen synnyssä, jossa lievästi koholla olevien tulehdustekijöiden uskotaan aiheuttavan sekä insuliinin tehon huonontumista elimistössä että heikentävän insuliinin eritystä pitkällä aikavälillä.

Ruokavalion muutoksella terveellisempään suuntaan onkin saatu edullisia vaikutuksia tulehdustekijätasoissa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen (DPS) ehkäisytutkimuksessa Suomessa, jossa osoitettiin, että diabetes on ehkäistävissä elämäntapamuutoksin.

Kuitu on terveyttä Kokojyväviljatuotteiden sisältämällä ravintokuidulla tai sen muilla terveyttä edistävillä osasilla on myös tärkeä kansanterveydellinen merkitys, jota ei sovi unohtaa. Syövän ehkäisyssä kokojyväviljatuotteiden runsas käyttö on liitetty vähäisempään sairastumisriskiin muun muassa paksusuolen ja eturauhasen syöpiin sekä rintasyöpään.

Kuitupitoinen ruokavalio edistää myös suolen toimintaa ja ruokkii suoliston mikrobikasvustoa, jota meillä itse kullakin on noin 1,5 kg.

Tutkijoiden kiinnostus on entistä enemmän kääntynyt tämän bakteerimassan merkityksen tutkimukseen ihmisen hyvinvoinnin edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Tutkimusalue on uusi eikä helppo lähestyä, siksi monimuotoista bakteerien elämä suolistossamme on. Tutkijoita harmittaa se, että pissanäytteen saaminen tutkimusmielessä on kovin paljon helpompaa kuin ulostenäytteiden saaminen tutkittavilta.

Ravintokuitua pidetään tärkeänä myös suoliston bakteerikasvuston mahdollisesti ihmisen terveyttä edistävien ominaisuuksien kannalta. Tänään ihmisille markkinoidaan erilaisia probiootteja eli terveyttä ja hyvinvointia edistäviä bakteereita esimerkiksi jogurteissa. Tulee mieleen, olisiko suomalaiskansallisella ruisleivällä ja piimällä samat terveyttä edistävät ominaisuudet kuin nykyisillä jogurttivalmisteilla.

Hiilihydraattikammo Mutta mikä sitten on pudottamassa viljatuotteiden ja leivän kulutusta?

Eräänä syynä on pidetty nykyisin mediassa sitkeästi hellimää hiilihydraattikammoa, joka on apinoitu Yhdysvalloista. Pitkäkestoiset laihdutustutkimukset ovat jo saattaneet tiukat hiilihydraattirajoitukset romukoppaan. Kalorit ratkaisevat laihdutuksen onnistumisen.

Pitkällä aikavälillä pysyvät elämäntapamuutokset ovat avainasemassa, eivät erilaiset dieetit, jotka tulevat ja menevät. Vältettäviä hiilihydraattilähteitä ovat sokeripitoiset juomat ja runsaasti sokeria ja rasvaa sisältävät, monesti makuaisteja hivelevät ihanuudet. Turhan monilla alkoholi muodostaa merkittävän energian lähteen.

Aivan viime päivinä on käyty myös keskustelua elintarvikkeiden lisäaineista. Niiden turvallisuus on huolellisesti tutkittu, eikä niillä ole todettu pitkäaikaissivuvaikutuksia.

Yliherkkyysreaktiot ovat eri asia. Ne ovat tuiki harvinaisia. Elintarvikkeiden lisäaineet parantavat esimerkiksi elintarvikkeen säilyvyyttä. Tätähän nykykuluttaja kaipaa, ei herkästi homehtuvaa leipää. Joku raja pitäisi olla ruoalla pelottelussakin, ja suomalaiselle leivälle pitää antaa sille kuuluva arvo.

Kotimaista leipää ja vähemmän suolaa sisältävää lähileipää pöytään, kiitos! Sen käyttöä on syytä lisätä, ei vähentää.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston professori Kuopion kampukselta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.