Lentoliikenne ratkaisee

Jyväskylä, Pori ja Seinäjoki saivat heinäkuun helteellä shokkiuutisen, kun ne uhkasivat jäädä lentoliikenteen mottiin. Hätäkokoukset sekä näiden kaupunkien ja kauppakamareiden reaktiot osoittivat, miten elintärkeästä asiasta on kysymys.

Myös Varkauden ja Savonlinnan lentoliikennettä koskeva julkisen palvelun sopimus on katkolla syksyllä. Kuopion kauppakamari ja Varkauden kauppakamariosasto ovat tukeneet vuosikymmeniä Varkauden lentoliikennettä sekä taloudellisesti että vaikuttamalla päätöksentekijöihin.

Olen kirjoittanut aiemmin tällä palstalla keskuskauppakamarin säännöllisesti tekemästä kilpailukykyselvityksestä, jonka mukaan yritysten sijoittumiselle ja toiminnalle on ratkaisevan tärkeää, että alueelta on hyvät liikenneyhteydet. Tämä pitää sisällään nimenomaan hyvät lentoliikenneyhteydet eri puolille maailmaa.

Tämän päivän yrityksille ei kerta kaikkiaan riitä, että niiden edustajat pääsevät Helsinkiin. Ei, vaan alueelta on oltava toimiva lentoyhteys niin, että myös jatkolennot maailmalle onnistuvat. Myös kansainvälisten vieraiden on päästävä kätevästi lentäen yrityksen toimipaikan läheisyyteen. Kansainvälisten asiakkuuksien hoitaminen vaatii sujuvuutta.

Vaikka Kuopiosta pääsisi junalla kolmessa tunnissa Helsinkiin, se ei riittäisi pitämään alueen yritystoimintaa vireänä, jos se samalla johtaisi myös Kuopion ja koko Pohjois-Savon samaan tilanteeseen, johon Pori. Seinäjoki ja Jyväskylä olivat ajautumassa eli lentoliikenteen loppumiseen.

Tampere on oivaltanut asian ytimen. Eihän sieltä kukaan lennä vajaat 200 kilometriä Vantaalle, jos tarkoitus on käydä kokouksessa Helsingissä. Tampere-Pirkkalan lentokentän olemassaolo riippuu sen sijaan suorista kansainvälisistä yhteyksistä. Tampere on onnistunut strategiassaan, kun se ei jäänyt sinänsä hyvin toimivan Helsingin junayhteyden varaan.

Rissala kasvaa

Oulu on selkeästi Pohjoisen Suomen ja Tampere läntisen Suomen keskuslentokenttä. Myös Itä-Suomi tarvitsee selkeän, kansainvälistymiseen kykenevän lentokentän, joka on itsestään selvästi Rissala Siilinjärvellä. Se kykenee kokoamaan runsaan tunnin automatkan säteeltä yli 300 000 asiakasta vuodessa lentämään eri puolille maailmaa ja maailmalta Itä-Suomeen.

Lentoyhteydet Rissalasta ovat jo nyt kohtuullisen hyvät. Meillä ei ole Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen ongelmia. Tähän tilanteeseen ei kuitenkaan saa tyytyä vaan on pysyttävä hereillä.

Julkisuudessa paljon esillä ollut junaliikenteen yhteyksien parantaminen on tärkeää, mutta se ei ole vaihtoehto kansainvälisille yrityksille. Jos alueella ei ole hyviä lentoyhteyksiä ylläpitävää lentokenttää, on alueen turha kuvitella saavansa merkittäviä kansainvälisesti toimivia yrityksiä.

Pohjois-Savon ja Itä-Suomen on pidettävä yhdessä huolta siitä, että alueella säilyy vahva lentokenttä kansainvälisine yhteyksineen. Tämän lisäksi on säilytettävä myös riittävän tiheä pienempien lentokenttien verkosto.

Kansainväliset kokemuksen osoittavat, että pienemmillä koneilla lentäviä yhtiöitä tulee lisää. Lentoliikenne pienemmille kentille onnistuu myös tulevaisuudessa.

Rissalan vahvuus on myös Karjalan Lennosto. Ilmavoimien Hornet -hävittäjien seuraajan valinta käynnistyy jo seuraavalla hallituskaudella. Puolustusvoimien päätökset perustuvat ennen kaikkea maanpuolustuksen tarpeisiin. Lennoston säilyminen Rissalassa on sekä maanpuolustuksen että lentoliikenteen kannalta perusteltua.

Rissalaan on panostettu viime vuosia kymmeniä miljoonia euroja sekä siviililentoliikenteen että ilmavoimien tarpeisiin. Tästä on hyvä jatkaa kentän kehittämistä yhdeksi valtakunnan keskuskentistä.

Vain juna ei riitä

Poliitikot ja julkinen keskustelu ovat viime vuosina korostaneet lähinnä raideliikennettä. Nopea junayhteys Savosta Helsinkiin on myös Pohjois-Savon Liiton ykköshanke. Läntiseen Suomeen verrattuna ovatkin itäradat jääneet pahasti jälkeen.

Raideliikenne ei kuitenkaan siis riitä kansainvälisille yrityksille, jotka taas ovat välttämätön ehto sille, että alue menestyy. Jos alue ei saa kansainvälisiä merkittäviä yrityksiä, ei siellä ennen pitkää ole myöskään asukkaita, jotka tarvitsevat tätä nopeaa rataliikennettä.

Raideliikenteen osalta ongelmana on myös se, että se on äärimmäisen Helsinki-keskeistä, jopa niin, että pienikin ongelma Helsingin ratapihalla sotkee koko maan junaliikenteen. Kansainvälinen yritystoiminta ei voi jäädä näin heikon verkoston varaan.

Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta on siis ratkaisevan tärkeää turvata kilpailukykyinen lentoliikenne. Kevään 2011 vaalit ja niiden jälkeen muodostettava hallitus ja sen ohjelma ratkaisevat pitkälle Itä-Suomen tulevaisuuden. Tärkeitä liikennepoliittisia ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä tehdään seuraavalla vaalikaudella.

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.