Liberaali demokratia kaipaa lisää taitavia puolustajia

Turun hovioikeudessa alkoi kuluneella viikolla oikeudenkäynti, jossa päätetään Pohjoismaiden vasta­rintaliikkeen (PVL) ja siihen kytköksissä olevan Pohjoinen perinne -yhdistyksen kohtalosta. Pirkanmaan käräjäoikeus päätti viime vuoden marraskuussa järjestöjen lakkauttamisesta, mutta PVL valitti ratkaisusta hovioikeuteen.

Järjestöjen lakkauttamista vaatii poliisihallitus, jonka mielestä järjestöt toimivat vastoin lakia ja hyviä tapoja. Järjestöt ovat poliisihallituksen mielestä avoimen rasistisia, levittävät vihapuhetta ja ovat avoimen väkivaltaisia. Pirkanmaan käräjäoikeus totesi omassa ratkaisussaan, että järjestöjen toiminta ei ole yhdistymis- ja sananvapauden suojan piirissä, koska se loukkaa muiden perus- ja ihmisoikeuksia.

Käräjäoikeuden päätös on hyvin perusteltu ja tyylikäs. On paikallaan, että ääritapauksissa perusoikeuksien rajoja punnitaan oikeudessa. Yhteiskunta ei voi sallia, että sen perusarvoja käytetään väärin. Kovin tavallinen nyt menossa oleva oikeus­prosessi ei ole. Edellisen kerran oikeus lakkautti järjestöjä samantapaisilla perusteilla 1970-luvulla.

PVL:n kaltaiset jäsenmäärältään pienet järjestöt eivät kuitenkaan sinällään ole suuri uhka vakiintuneelle demokraattiselle yhteiskunnalle. Ne saattavat kuitenkin heijastella suurempia muutoksia, joita yhteiskunnassa on tapahtumassa. Sellaisia muutoksia vastaan ei taistella oikeussaleissa, vaan paljon suuremmilla areenoilla.

Yksi ilmiö Suomessa ja muualla maailmassa on liberaalin demokratian kyseenalaistaminen. Suurimmassa osassa Eurooppaa ja muuallakin on totuttu ajattelemaan, että päätöksenteon demokraattisuus, ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuminen ja taloudellinen hyvinvointi ovat kiinteästi kytköksissä toisiinsa. Tämä ajatus on ollut pontimena EU:n kehittämisessä. Se on ollut rakennusaineena, kun kansainvälistä kanssakäymistä on laajemmin rakennettu monenkeskisten sopimusten varaan.

Nyt kehitys on pysähtynyt. Itäisen Keski-­Euroopan EU-valtioita Puolaa ja Unkaria johtavat poliitikot eivät enää jaa muun unionin perus­arvoja. Heillä on takanaan äänestäjien enemmistön tuki. Vielä parikymmentä vuotta sitten unioniin tyrkyllä ollut Turkki on kulkenut aivan toiseen suuntaan kuin toivottiin. Italiassa, Ruotsissa ja Saksassa suuri osa kansasta kannattaa puolueita ja liikkeitä, jotka ajavat kansallisten raja-aitojen korottamista. Iso-Britannia on samoista syistä päättänyt erota EU:sta. Kansainvälistä kauppaa halutaan laajasti säädellä kahdenkeskisillä tai alueellisilla sopimuksilla.

Tämä ei tarkoita sitä, että liberaali demokratia olisi häviämässä kamppailun. Se kaipaa kuitenkin lisää taitavia puolustajia, jotka osaavat kehittää demokraattista päätöksentekoa niin, että tulokset hyödyttävät ihmisiä nykyistä laajemmin. On vahinko, että Suomessa monet yhteistyökykyiset ja arvostetut poliitikot vetäytyvät syrjään kyllästyneenä nykyiseen ilmapiiriin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Uudistuvan työn taival, taisto ja taivas

Muhinointia ja laudeliinoja

Trump käyttikin oikeaa termiä metsänhoidosta

Savon eläinsairaalalle pitää luoda kestävä malli

Kirkon kannattaisi koota rivejään repivässä ajassa

Nastat taas teitä järsimässä

Kunnat kenties ennakoivat hyvää verotuottoa

Ilmastovaalit

Pärjäätkö simpanssille?

Joulukuusi perustuu valeuutiseen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.