Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Suomi sai tammikuussa EU:lta luvan asettaa lihan alkuperämerkintä pakolliseksi ravintoloissa. Asiaa koskeva kaksivuotinen asetus tuli voimaan vappuna, mistä lähtien tarjoilupaikoissa on pitänyt ilmoittaa kirjallisesti tuoreena ruuan valmistamiseen käytetyn naudan-, sian-, lampaan-, vuohen- ja siipikarjanlihan alkuperämaa. Vaade koskee myös jauhelihaa. Toisin sanoen asiakkaalle kerrotaan, missä maassa eläin on kasvatettu.

Äkkiseltään voisi kuvitella, että asia on kunnossa: lihan alkuperämaa kerrotaan aina ravintoloissa. Todellisuudessa tilanne ei ole niin hyvä. Ei läheskään niin hyvä.

Ensinnäkin ilmoitettavien lihalaatujen luetteloon ei lasketa lainkaan hevosenlihaa, poronlihaa tai riistalihaa kuten hirven- tai peuranlihaa. Toiseksi ilmoittamisvaatimus ei koske aterian raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita. Kanasalaatin broilerinliha voi olla mikrossa sulatettu pakaste, joka on alkujaan valmistettu lämmitystä vaille valmiiksi Thaimaassa.

Lisäksi muun muassa kypsät naudanjauhelihapihvit, marinoidut broilerin rintafileet tai miedosti suolattu porsaanliha ovat tuotteita, joiden lihan alkuperämaata ei tarvitse tarjoilupaikassa ilmoittaa.

Niin halutessaan ravintoloitsija voi aivan laillisten kikkojen avulla väistää vaatimuksen alkuperämaatiedon kertomisesta. Suolaa tai mausteita jauhelihaan ja kappas vain, kyse ei olekaan enää jauhelihasta, vaan raakalihavalmisteesta.

On hyvä kysymys, miksi lihan alkuperän ilmoittaminen on tärkeä asia. Näkökulmia on ainakin kolme. Ensimmäinen on ruokaturvallisuus. Suomalaisen lihan turvallisuuteen on helppo luottaa, sillä elintarvikevalvonta Suomessa toimii. Suomessa ei esimerkiksi käytetä antibiootteja eläinten kasvatuksessa kaiken varalta kuten monessa muussa maassa käytetään. Toiseksi yhä useampi kuluttaja on kiinnostunut siitä, millaiset olot eläimellä on ollut ennen teurastamoa. Suomessa lihantuotannon eettisyys on itsestäänselvyys ja korkealla tasolla verrattuna mihin maahan tahansa. Kolmanneksi tiedostavat kuluttajat osaavat arvioida, missä maassa elintarviketeollisuus on tuottanut lihavalmisteita pakkotyön ja ihmiskaupan ilmapiirissä.

Aina on toki sellaisiakin kuluttajia, jotka kertovat, ettei lihan alkuperä kiinnosta ollenkaan tai että sillä ei ole mitään merkitystä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että heitäkin lihan alkuperä alkaa kiinnostaa välittömästi, jos lihasta löytyy jotain vikaa.

Olisi parasta, jos ravintolat ilmoittaisivat oma-aloitteisesti, mistä maasta liha on kotoisin. Itämailla tuotetut halvat lihat eivät kuitenkaan ole mikään kilpailuvaltti. Asetus patistaa kertomaan, mutta sen kattavuutta olisi vielä lisättävä. Se taas edellyttää, että EU:ssa laaditaan yhteinen asetus ravintolaruuan lihan alkuperästä.

Tärkein rooli lihan alkuperän selvittämisessä on kuluttajalla. Yksinkertainen kysymys ravintolassa riittää: mistä tämä liha on kotoisin. Ravintolan kuuluu se tietää, ja fiksu ravintola sen myös kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmastoahdistusta ei pidä väheksyä

Uudet palapelit eivät saisi mutkistaa sote-uudistusta

Ei ole sama, missä maassa maitoa tuotetaan

Kohtaa, kuuntele ja kannusta nuorta

Empatiakyvyn rajoja hakemassa

Tällä hetkellä ei ole keinoa korvata turvetta kokonaan

Tahko on mitä mainioin suunnistuskeskus

Jako kolmeen tai neljään

Kesälomareissulle kotimaassa tuli hintaa – toki halvemmallakin olisi päässyt

Talouden karu arki vähitellen valkenemassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.