Liian pieni jytky

Sosialidemokraatit ratkaisevat alkuviikosta, tuleeko Jyrki Kataisesta kolmas tai neljäs savolaistaustainen pääministeri Suomeen. Järjestysluku riippuu siitä pidetäänkö Pielavedellä syntynyttä Urho Kekkosta enemmän kainuulaisena kuin savolaisena.

Kallistun sille kannalle, että koulunkäyntipaikka ratkaisee enemmän kuin syntymäkunta, joten Siilinjärven suuri poika on järjestyksessä kolmas, Hirvensalmen Ahti Karjalaisen ja Kuopion Paavo Lipposen jälkeen. Mutta piällysmieskannassa siis pysytään, ja hyvä niin.

Vanha totuus on, että vaikka puolue häviäisi vaalit, voi se silti voittaa hallitusneuvottelut. Etenkin vihreille on nyt käymässä näin onnellisesti. Kymmenen kansanedustajan puolueelta se on ihailtava suoritus.

Kolmanneksen paikoistaan hävinnyt modernin Suomen etujoukkopuolue pystyy hyödyntämään vaa'ankieliasemansa täysimääräisesti. Syntymässä oleva uusi hallitus tulee harjoittamaan vielä vihreämpää politiikkaa kuin edeltäjänsä.

Puolueen ennakkoehtojen täyttämiseksi Fortumilta kielletään jo hallitusohjelmassa lupa uusia voimaloitaan Loviisassa, ja yhtiö joutuu rakentamaan uutta kapasiteettia ulkomaille. Suomalaisen teollisuuden ja kotitalouksien lisärasitteeksi tuleva hallitus säätää tiukan "ilmastolain".

Tämäkin YYA-ajan rauhanlakivaatimusta muistuttava vaatimus menee läpi, sillä se sisältyy myös SDP:n ohjelmaan. Jää tosin nähtäväksi onko Suomen uusi eduskunta niin kaikkivoipa, että se "säät ja ilmat säätää" vai pysyvätkö nämä lämpötila-asiat sittenkin ns. korkeammassa kädessä.

Ilmastolaki pakottaisi Suomen vähentämään päästöjään yksipuolisesti ja kansainvälisiä sopimuksia nopeammassakin tahdissa, aluksi 40 prosentilla ja sitten vielä lisää. Samalla keinovalikoimasta vähentää päästöjä suljettaisiin pois tehokkaimmat ja ne, jotka eivät vaadi käyntiä veronmaksajan tai kuluttajan kukkarolla.

Vihreiden mukaantulo näet tarkoittaa, että toinenkin kotimainen ja edullinen energialähde eli vesivoiman hyödyntäminen jo rakennetuissa vesistöissä, pysyy yhä pannassa. Tälle takalukolle löytyy tukea toki myös muista hallituspuolueista.

Vihreiden kolmas ehto, perusturvan korotus sadalla eurolla, löytyy sekin SDP:n papereista, joten kysymys on lähinnä aikataulusta ja siitä puretaanko kytkös ansioturvan ja peruspäivärahan välillä. Ay-liikkeellä lienee vielä sen verran vaikutusta, että tätä vihreiden vaatimusta SDP ei sentään niele.

Tälläkin hyvällä asialla on nimittäin varjopuolensa. Iso korotus lisää valtion velanottoa ja tekee työn vastaanottamisesta vähemmän houkuttelevaa. Pitkä askel kohti kansalaispalkkaa on silti luvassa.

Cityvihreää Kataisen ykköshallitus on jo ehditty nimetä häviäjien hätäkeskushallitukseksi. Nimitys on nokkela, sen tukenahan olisi 112 edustajaa. Mutta se on eduskunnan enemmistön voittaneiden puolueiden muodostama hallitus ja vastaa siksi kiistatta "kansan tahtoa".

Kuten jääkiekossakin vain tehdyt maalit ratkaisevat. Enemmistöhallitus vastaa aina vaalin tulosta, ja siksi pulinat vaalituloksen sivuuttamisesta kannattaa unohtaa.

Helsingin Sanomissa syntyvää koalitioita luonnehdittiin euroliberaaliksi kaupunkilaishallitukseksi. Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen yksi ministerinposti ei tätä luonnehdintaa vääräksi tee. Koska Suomen EU-politiikan linja ratkaisi hallituspohjan, osuva nimitys voisi olla myös cityvihreä eurohallitus.

Miten nyt käy suurten kaupunkiseutujen ulkopuoliselle Suomelle? Tarkoittaako uusi hallitus, että "yhdyskuntarakenteen eheyttämisen" nimissä itäsuomalainen, ihmiselle hyvä elämäntapa joutuu entistä ahtaammalle, jäte- ja kalavesiasetusten tapaiset ylilyönnit jatkuvat ja petojen suojelu on syrjäseuduilla yhä tärkeämpää kuin ihmisistä huolehtiminen?

Entä kuinka käy suomalaisen teollisuuden, kun Itämeren kuljetuskustannuksia miljarditasolla nostavan rikkiveron ja päästökaupan kaltaiset sinänsä hyvää tarkoittavat maailmanparannushankkeet menevät jatkossakin suomalaisen työn ja yrittämisen edellytyksistä huolehtimisen edelle?

Sosialidemokraatit ovat tässä ratkaisijan paikalla. Ilman heitä Kataisen ykkönen jää syntymättä. Kriisimaiden tukemisesta kokoomuksen kanssa syntynyt sopu viittaa vahvasti siihen, että tosiasiassa samalla ratkesi myös hallitukseen osallistuminen kokoomuksen johdolla.

Yritys Jutta Urpilaisen johdolla on toki mahdollinen, mutta se vaatisi, että keskusta pyörtäisi oppositiokantansa, eikä sekään vielä riittäisi, koska mukaan punavihreään kansanrintamaan tarvittaisiin vielä kaikki pienpuolueet.

Bryssel tilalla Se, että vaalivoittaja jää oppositioon, ei ole Suomessa mitenkään tavatonta. YYA- Suomessa kokoomus voitti toistuvasti vaaleja mutta jäi aina "yleisten syiden" takia opposition penkille. EU-Suomessa perussuomalaisia uhkaa sama kohtalo.

EU ei tietenkään ole sama kuin Neuvostoliitto ja totta kai Suomi tekee päätöksensä "itsenäisesti". Mutta liikkumavara, jossa päätökset tehdään, on kautta pienen maamme historian ollut aina rajallinen, ja niin se on nytkin. Politiikan reunaehdot ja yhä useammin myös yksityiskohdat tulevat nykyään Brysselistä.

Asetelma Timo Soinin kannalta ei ainakaan helpotu, koska velkamaiden pelastamisen myötä liittovaltiokehitys saa EU:ssa lisää vauhtia. Kokoomus pääsi 1987 hallitukseen vasta vähän ennen Neuvostoliiton romahdusta. Vaikeuksista huolimatta EU ei ole yhtä heikoilla, joten kyllä perussuomalaisten oppositiotaipaleesta voi tulla myös pitkä.

Itsensä toissijaiseksi ja sivullisiksi tunteneiden ihmisten kansannousu vaaleissa, joka kanavoitui äänivyörynä perussuomalaisille, ei siksi tule juurikaan vaikuttamaan varsinaisen politiikan asiasisältöön Suomessa. Jytky oli sittenkin liian pieni.

Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.