Liikakilojen taakka

Helsingin Sanomat nosti viime viikolla taistelun liikakiloja vastaan taas otsikoihin. Uutinen oli laadittu Britanniasta, jossa hallitus on huolestunut väestön nopeasta lihomisesta.

Otsikossa luki: "Brittihallitus pohtii porkkanaa kilojen karistajille". Palkkioksi ehdoteltiin riihikuivaa rahaa tai hedelmäkorikuponkia.

Englannissa on tätä nykyä joka neljäs aikuinen ja lähes joka viides lapsi lihava, ja lihavuus yleistyy edelleen. Väkirikkaissa maissa kuten Kiinassa ja Intiassa väestön lihominen saa aivan omat mittasuhteensa. Erityisesti aikuistyypin diabetes lisätauteineen yleistyy räjähdysmäisesti näissä maissa.

Tätä nykyä joka viides suomalainen aikuinen on lihava. Lapsistakin 15 - 20 prosenttia on ylipainoisia.

Lihavuus lisää huomattavasti terveydenhuollon kustannuksia. Suomessa lihavuuden aiheuttama lasku on varovaisesti arvioiden miljardin euron luokkaa. Mutta lihavuus heikentää myös työ- ja toimintakykyä ja aikaistaa tuntuvasti eläkkeelle siirtymistä. Menetetään arvokkaita työvuosia.

Lihavuus lisää monien sairauksien riskiä. Tärkeimpiä näistä ovat sydän- ja verisuonitaudit, aikuistyypin diabetes, uniapnea, useat syövät ja kantavien nivelten nivelrikko.

Lasten lihomista pidetään erityisen ongelmallisena. Jotkut tutkijat ennustavat, että tulevien sukupolvien elinajan ennuste voi kääntyä laskuun väestön lihomisen myötä.

Vika löytyy ruokatavoista ja geeneistä

Mikä saa ihmisen tai kansakunnan sitten lihomaan?

Syitä on kaksi. Saamme liikaa energiaa eli kaloreita kulutukseen nähden ja liikumme liian vähän. Työ on keventynyt. Energiaa ei kulu enää samassa määrin leivän hankkimiseen kuin ennen.

Ruokaa on kaikkialla ja runsaasti tarjolla. Vesi valahtaa kielelle jopa ruoan ajattelusta saati näkemisestä. Mainokset ovat täynnä mitä herkullisimpia ruokavinkkejä. Markkinointi käyttää hyväksi nykyihmisen heikkoutta.

Emme ole sopeutuneet ruoan ylitarjontaan. Sisäinen biologinen kontrollimme ei pelaa uudessa tilanteessa. Se on vuosimiljoonien aikana viritetty varautumaan uhkaavaan energiavajeeseen; tankkaamiseen aina kun se on mahdollista.

Meille pitäisi kai kehittää sensori, jonka väri vaihtuisi vihreästä keltaisen kautta punaiseksi, kun päivittäinen energian tarve ylitetään.

Lihavuus johtuu elintavoistamme, mutta sillä on myös perinnöllinen taustansa. Alttius lihoa on sidottu perintötekijöihimme - geeneihin. Ani harvoin vika voi olla yhdessä geenissä. Tällöin lihavuus on vaikea-asteista ja alkaa yleensä jo lapsuudessa.

Tunnetut geenipoikkeamat ovat löytyneet niistä geeneistä, jotka säätelevät ruoan ottoa. Normaali säätelymekanismi ei pelaa. Lapsi syö käytännössä koko ajan ilman kontrollia.

Geenipoikkeama ei selitä kaikkea

Tavallinen lihavuus johtuu usean geenin ja elämäntapojen yhteisvaikutuksista. Tunnetaan noin kaksikymmentä geenipoikkeavuutta, jotka ovat useammassa tutkimuksessa yhdistetty lihavuuteen tai painon muutoksiin.

Viime keväänä suurta kansainvälistä huomiota sai uuden geenipoikkeavuuden löytyminen, joka useiden kymmenien tuhansien ihmisten aineistoissa sekä lapsilla että aikuisilla osoitettiin liittyvän ylipainoon ja lihavuusriskiin.

Kyseinen FTO- geenin poikkeavuus on yleinen väestössä ja selittänee jopa kaksikymmentä prosenttia tavallisesta lihavuudesta.

Mutta mitä tämä sitten tarkoittaa käytännössä? Edellä mainitun geenipoikkeavuuden omaavat ovat keskimäärin kolme kiloa painavampia kuin muut. Suomalaiset ovat kuitenkin lihoneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana keskimäärin jopa neljä kiloa, eli kyllä elämäntavat ovat merkityksellisiä.

Vastikään onkin osoitettu, että säännöllinen rivakka liikunta estää lihomisen myös niillä henkilöillä, joilla on tämä FTO- lihavuusgeenin poikkeama.

Ei ole vippaskonsteja eikä ihmeaineita

Lihavuuden hoito on tunnetusti vaikeaa.

Tästä johtuen myös erilaisia poppakonsteja on jatkuvasti tarjolla. Niihin käytetään Suomessakin miljoonia euroja vuosittain - turhaan. Ei ole vippaskonstia tai ihmeaineita, jotka polttaisivat rasvaa.

Paras tapa pysyvään painon pudotukseen on tehdä elämäntapamuutos; syödä vähemmän runsaasti energiaa sisältäviä ruokia, välttää sokeripitoisia juomia ja makeisia sekä lisätä liikuntaa. Kasvikset, hedelmät ja marjat kuuluvat päivittäiseen terveelliseen ruokavalioon, kuten myös kokojyväviljatuotteet.

Suomalaisessa aikuistyypin diabeteksen ehkäisytutkimuksessa jo neljän, viiden kilon pudotus vähensi aikuistyypin diabeteksen sairastumisriskiä peräti 58 prosenttia, ja tulos on säilynyt usean vuoden seurannan jälkeen. Motivaatio elämäntapamuutoksiin on tärkeintä.

Myös Suomessa on herätty lihavuuden aiheuttamaan yleistyvään ongelmaan. Syksyllä 2005 järjestettiin lihavuutta käsittelevä konsensuskokous, jonka monet ehdotukset ovat siirtymässä myös poliittiselle agendalle.

Jo ennen konsensuskokousta keskusteltiin siitä, pitäisikö lihavuuteen taipuvaisille kansalaisille antaa keppiä vai porkkanaa. Esillä on ollut epäterveellisten ja lihottavien elintarvikkeiden, kuten makeisten ja sokeripitoisten juomien, korkeampi verottaminen ja toisaalta terveellisten elintarvikkeiden arvonlisäveron tuntuva alentaminen.

Kumpikaan esitys ei ole edennyt. Sen sijaan kouluissa on herätty, ja makeis- ja juoma-automaateista ollaan luopumassa. Myös lasten vähäiseen liikuntaan haetaan ratkaisuja. Lasten kohdalla vastuu on myös vanhemmilla.

Haaste koko kansakunnalle

Miksi valtiovallan ja terveydenhuollon päättäjien pitäisi kantaa huolta kansan lihomisesta?

Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on terveyden edistäminen ja kansakunnan pitäminen työkykyisenä entistä pitempään. Myös terveydenhuollon nouseviin kustannuksiin haetaan helpotusta.

Ylipainoa on käsitelty monesti yksilön ongelmana, mutta siitä on tullut myös kansakunnalle suuri haaste. Hallituksen strategia-asiakirja 2007 ja Terveyden edistämisen politiikkaohjelma linjaavat lihavuuden ehkäisyn keskeiseksi pyrkimykseksi.

Tupakan, alkoholin ja esimerkiksi liikenteen aiheuttamia terveysriskejä säädellään laeilla.

Ei liene uskottavaa, että lainsäädännöllä aletaan rajoittaa ylensyömisestä. Kannustavat elementit, kuten kasviksien, hedelmien ja marjojen tuntuva arvonlisäveron alennus, terveellisen työpaikkaruokailun verohelpotukset ja joukkoruokailua koskevat suositukset voisivat toimia.

On muistettava, että Suomessa lähes kahdeksankymmentä prosenttia terveydenhuollon kustannuksista maksetaan yhteisistä verovaroista. Lihavuuden terveydenhuollolle aiheuttamat kustannukset nousevat nopeasti.

Useat kunnat kärvistelevät jo nyt kassa tyhjänä. Rahaa vaaditaan lisää niin vanhuksien kuin lasten ja nuorten hoitoon. Vastuu on sekä yksilöllä että yhteiskunnalla. Kuntien ja sairaanhoitopiirien olisi otettava terveyden edistäminen, mukaan lukien lihavuuden ehkäisy, ykkösasiaksi.

Ei ole epäeettistä herätellä yltäkylläisyydessä porskuttavaa kansakuntaa.

Kirjoittaja on Kuopion yliopiston rehtori.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaipa se polla taas räjähtää Jaana-tädin kotona kello 20.30

Yli vuoden työttömänä olleita on yhä valtavasti

Tavanomainen vierailu veti Suomen myrskyn silmään

Julkishallinto ja palvelut uuden edessä?

Suuri Johtajasi ei ole sinun asiallasi vaan omallaan

Uusi tukialuejako synnytti riidan vanhoilta pohjilta

Lemmenjoen kohun käsittely jatkuu vain

Korvaako internet television?

Lapsia kuin nälkävuosina

Maaseudun eläkeläisiä vaivaa vaihtoehdottomuus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.