Liikenne ihmistä varten

Pori ja Seinäjoki pääsivät otsikoihin, kun reittiliikenne niiden lentokentille loppui. Nyt liikenne jatkuu, mutta tapaukset tuskin jäävät viimeisiksi.

Lentokenttä saattaa olla kaupunginisille arvovalta-asia, mutta tavallinen ihminen suhtautuu siihen käytännöllisemmin. Paikasta toiseen haluava matkustaja kiinnittää huomiota lähinnä kolmeen asiaan: matka-aikaan, hintaan ja matkustamisen mukavuuteen.

Useimmille on yhdentekevää, millä välineellä matka taittuu, jos nuo kolme tekijää vain ovat samanarvoiset.

Ajatellaanpa, että Kuopion rautatieasemalla voisi hoitaa lähtöselvityksen lentomatkalle perille asti Brysseliin ja jättää matkatavarat vietäväksi suoraan perille asti. Sitten juna veisi matkustajan runsaassa kolmessa tunnissa Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa hän kävelisi suoraan Brysselin koneeseen.

Aika moni jättäisi väliin Rissalan lentokentän, koska matka-ajassa ei olisi olennaista eroa, hinta olisi halvempi ja vaihdoton junamatka on lentoa mukavampi.

Kaksi asiaa tarvitaan, ennen kuin tuo unelma toteutuu. Ensinnäkin liikennemuotojen olisi pelattava paremmin yhteen. Rautatie- ja lentoyritysten pitäisi ajatella palveluaan asiakkaan näkökulmasta eikä oman palveluperinteensä ehdoin.

Ennen kuin sujuviin palveluketjuihin päästään, asenteessa on korjaamista sekä rautateillä että lentoliikenteessä. Pitää myydä palveluita joita asiakas tarvitsee - ei palveluita, joiden myymiseen oma organisaatio on joskus rakennettu. On rakennettava yhdessä muiden kanssa asiakkaalle hyvä palveluiden ketju.

Tarvittaisiin myös sujuvampi ratayhteys Helsinki-Vantaan kentälle, jotta matkan nopeus ja palvelun mukavuus houkuttelisivat kuopiolaistakin asiakasta. Pääradan haara Helsinki-Vantaan kautta toisi melkein koko maan parikymmentä minuuttia sitä lähemmäs. Kulkuvälineen vaihto kesken matkan jäisi tarpeettomaksi. Tuskinpa tämä miljardihanke kuitenkaan aivan heti toteutuu.

Asiakkaan näkökulmasta lentokone ja juna eivät ole niinkään kilpailijoita, vaan sujuvan palveluketjun osia. Asiakas ostaa varmasti hyvää kokonaispalvelua, jos joku sitä edullisesti myy.

Tosiasiassa lentokoneen ja junan yhteinen kilpailija on henkilöauto. Esimerkiksi Kajaanissa on lentokenttä ja rautatie, mutta yli neljännes kajaanilaisten työmatkoista 550 kilometrin päähän Helsinkiin tehdään omalla autolla. Se on hämmästyttävää, kun matka kestää liki työpäivän verran.

Luultavasti vastaava luku Kuopiossa on suurempikin. Se on kansantaloudellista tuhlausta, kuormittaa liikenneverkkoa ja rasittaa ympäristöä.

Harva ajelisi Suomen halki, jos sen sijaan voisi matkustaa nopeammin, mukavammin ja edullisemmin junassa.

Omaa autoa käytetään työajossa myös siksi, että niin voi ansaita. Veroton korvaus työmatkasta Kuopiosta Helsinkiin ja takaisin on 350 euroa. Se ylittää auton kulut ainakin silloin, kun kulkijalla on auto jo muistakin syistä.

Saavutettua etua on ymmärrettävästi vaikea lopettaa, vaikka se sotii liikennepolitiikan tavoitteita ja tervettä järkeä vastaan.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Elävä kaupunki on epäselvä

Vanhemmuuden taikaa

Vesilaitoksia pitää kannustaa korjauksiin

Karjalan myyntiin olisi ollut paha tarttua

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.