Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Keskustan ja vihreiden kiistely sähköautojen latauspisteiden maksajista on vasta alkusoittoa hallituksen sisäiseen yhteenottoon liikennepolitiikasta. Törmäyskurssin takaa hallitusohjelmaan kirjattu tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Se on osatavoite vielä suuremmasta, Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035.

Suomen edelläkävijyyttä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on ollut komeaa julistaa kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Asian ikävämmän puolen kanssa joudutaan tekemisiin, kun sanoista pitäisi siirtyä tekoihin.

Liikenteen päästöjen puolittamista pohtinutta työryhmää vetänyt Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Liski hämmästelee, että tajuavatko päättäjät, mihin on tullut sitouduttua. Hän sanoo suoraan, että tavoite on radikaali (Yle 22.10.).

Työryhmä on kuitenkin tehnyt työtä käskettyä. Tiistaina julkistetun raportin ehdotus on perin yksinkertainen, jopa kehämäinen. Liikenteen päästöt voidaan puolittaa, kun ne pakotetaan puolittumaan. Tämä tapahtuu luomalla polttoaineiden myyntilupajärjestelmä, joka asettaa kiintiöt niiden hiilisisällöille. Kuten Aalto-yliopiston tutkijat toteavat, kiintiömekanismi takaa varmuudella tavoitteeseen pääsemisen.

Järjestelmän etuna olisi neutraalius teknologian suhteen. Poliitikot eivät voi tietää tulevaisuuden voittavaa teknologiaa, jota eivät tiedä tutkijatkaan. Taloustieteen näkökulmasta tulisikin välttää poliittista ohjausta esimerkiksi sähköautojen ostotukien muodossa ja luottaa sen sijaan markkinamekanismiin. Kuluttajien tulisi saada valita mahdollisimman vapaasti, miten sopeutua muutokseen.

Ehdotus on taloustieteellisesti elegantti, mutta oheisvaikutuksista mainitaan vain ohimennen. Kansalaiset voisivat sopeutua rajusti kallistuvaan polttoaineeseen vaihtamalla asuinpaikkaa, työpaikkaa tai kulkuvälinettä yksityisautosta esimerkiksi junaan tai polkupyörään. Lisäksi ehdotetaan muun muassa ajosuoritteen vähentämistä ja vapaa-ajan aktiviteettien sopeuttamista.

Mitä edellä mainitusta seuraisi? Väestö pakkautuisi yhä kiihtyvämpään tahtiin kaupunkeihin, etenkin pääkaupunkiseudulle. Kiinteistöjen arvo haja-asutusalueilla romahtaisi. Pieni- ja keskituloisten vapaa-ajan autoilu loppuisi. Sen mukana menisivät mökkeily ja kesäasumisen kannattelemat maaseudun elinkeinot, mutta myös kotimaan matkailu laajemmin. Autokauppaa ehdotukset ovat omiaan hyydyttämään jo nyt.

Tutkijoiden mukaan hinnannousua voisi kompensoida pienituloisille ja maaseudun asukkaille tulonsiirtoina. Kompensaatio vaatisi kuitenkin oman, ankaran poliittisen vääntönsä.

Keskustelun perusteella hallituksen vasemmistopuolueet ja vihreät ovat valmiita toteuttamaan ilmastonmuutoksen torjunnan ”suurta tehtävää” riippumatta oheisvaikutuksista. Vaikeampaa on nähdä, että keskusta suostuisi radikaaliin politiikkaan, joka sammuttaisi valot maaseudulta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Pientä rajaa

Koulujen haasteita ei ratkota pelkästään resursseilla

Varjobudjeteissa näkyy opposition oikeistolaisuus

Kuinkas täällä voidaan?

Puijon ensilumenladun kausikortin hinta lähentelee jo halpuutusta – "Olisin valmis maksamaan enemmän"

Kiinalla korkea kynnys voimatoimiin Hongkongissa

Stadion tulee sittenkin tai sitten ei

Avaruuslentäjät vanhustenhuollossa

Kyllä kansa sittenkin tietää enemmän kuin olisi kohuista luullut

Kuopio taiteilee toivon ja arkitodellisuuden rajalla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.