Liikenteelle uusi linja

Valtio käyttää liikennepolitiikkaan tänä vuonna runsaat 1,6 miljardia euroa. Hallitusohjelma säilyttää lähivuosien rahoituksen osapuilleen ennallaan. Raideliikenne saa tosin lisää 35 miljoonaa euroa vuodessa, mutta vastaavasti väylien kehittämisestä leikataan 20 miljoonaa vuosina 2014 ja 2015 ja merenkulun tuesta niin ikään 20 miljoonaa euroa.

Myöhemmin hallinnonaloille kohdennetaan eräitä jo sovittuja säästöjä ja päätetään vielä 100 miljoonan euron lisäsäästöistä. Kuormaa voi tulla liikenteellekin.

Rahaa voitaisiin käyttää toki paljon enemmänkin liikennepalveluiden asiakkaiden hyödyksi. Julkisen talouden nykynäkymissä ei kuitenkaan voi lähteä siitä, että euroja ropisisi kasapäin nimenomaan liikennejärjestelmälle. Muihin hallinnonaloihin vertaillen liikenteen rahoitus on taas melko kohtuullinen, ainakin jos rahat eivät enää tästä vähene.

Moni hyvin perusteltukin hanke jää siis lähivuosina tekemättä. Maakunnissa ja alueillakin kannattaisi nyt kohdistaa energiaa väylärakentamisesta liikennepolitiikan muihin tärkeisiin kysymyksiin.

Tie-, rata- ja vesiväylien kunto on hitaasti heikentynyt viimeiset vuosikymmenet. Historiallista on, että hallitus selvästi siirtää painopistettä uushankkeista perusväylänpitoon, erityisesti rataverkkoon.

Rahoitusta ohjataan myös pienehköihin alueellisiin töihin, jotka usein jäävät suurhankkeiden jalkoihin. Esimerkiksi taajamien liittymät ja kevyen liikenteen väylät parantavat ihmisten arkea usein enemmänkin kuin leveämpi valtatie.

Painopisteen siirto nipistää suurten hankkeiden resursseja, koska uutta rahaa ei tule. Ensin siis ylläpidetään nykyistä liikennejärjestelmää paremmin, ja vasta sitten kehitetään uutta. Mielestäni ajatus on hyvin viisas.

Niukka rahoitus pakottaa parantamaan väylänpidon tuottavuutta. Liikennehallinnon pitää uudistaa toimintatapansa. Ohjelmansa mukaan hallitus toteuttaa muutenkin liikennepolitiikkaa entistä monipuolisemmin keinoin. Kaivinkone ei jatkossa ole patenttiratkaisu kaikkiin liikenneongelmiin.

Hallitusohjelma myöntää, että paremmin suunniteltu yhteiskunta selviäisi vähemmällä liikenteellä, jolloin vähempikin raha riittäisi. Nykyiset väylät saataisiin tehokkaampaan käyttöön älyliikenteen avulla, mikä on vahvasti noteerattu hallitusohjelmassa. Oma lukunsa on uusien rahoituskeinojen kehittäminen. Hallitus jatkaa myös valmistautumista tiemaksuihin.

Hallitus antaa liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle. Siitä tulee lähivuosikymmenen liikennepolitiikan tärkein linjaus. Selonteko ei tosiaankaan ole mikään luettelo korjausta vaativista tien ja radan pätkistä, vaan paljon tärkeämpi ohjelma siitä, miten liikennejärjestelmää kehitetään.

Mielenkiintoista on, että selonteko laaditaan strategisessa ministerityöryhmässä.

Se on tärkeätä, jotta maankäytön, kaavoituksen, palveluiden ja elinkeinorakenteen toimet voidaan kytkeä yhdeksi toisiaan palvelevaksi kokonaisuudeksi. Tällainen laaja tarkastelu antaa mahdollisuuden uuteen liikennepolitiikkaan, jolla entisistä resursseista otetaan enemmän irti.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.