Liikenteen tiikerinloikka

Liikennepolitiikan ongelmien patenttiratkaisu on aina ollut vaatia väyliin lisää valtion rahaa. 2010-luvulla liikennejärjestelmältä vaaditaan entistä enemmän, mutta julkinen talous ei kestä mittavaa lisäpanostusta.

Ensinnäkin ilmastotyö antaa kovat tavoitteet. Ympäristöystävällinen raideliikenne vaatii investointeja eikä kansa siirry joukkoliikenteeseen, jollei sitä kehitetä.

Samaan aikaan maan talouselämän rakenne muuttuu eikä liikennejärjestelmän mukauttaminen siihen ole ilmaista. On jo nähty, että meillä voi kyllä olla hyvä liikenneverkko, mutta uusiin tarpeisiin väärässä paikassa.

Liikennejärjestelmä nielisi yhteiskunnan resursseja paljon nykyistä enemmän sen olematta edes tuhlausta. Vain maailman menosta huonosti perillä oleva voi kuitenkaan uskoa, että liikennerahoihin tulisi tällä vuosikymmenellä mittavia tasokorotuksia.

Paljon ilmeisempää on, että tarpeita joudutaan priorisoimaan. Liikenne on samassa asemassa kuin muutkin yhteiskunnan toimialat, joilla asioita joudutaan panemaan arvojärjestykseen.

Nyt on vastuullista sopeutua siihen, että samalla tai vähemmällä panoksella pitää saada enemmän tulosta. Se ei ole mahdotonta, vaikka siltä kuulostaa. Liikenteen tuottavuuden tiikerinloikka onnistuu, jos toimimme ja ajattelemme luovemmin. Muutos on jo pantu liikkeelle.

Ensimmäiseksi remontoitiin koko laaja liikennehallinto. Tämän vuoden alussa kuudesta liikenteen virastosta muodostettiin Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto liikennepolitiikan käytännön toimeenpanijoiksi. Hallinto jätti iäksi väylämuotokohtaiset poteronsa eikä enää optimoi liikennejärjestelmää väylänpätkä kerrallaan.

Toiseksi liikennepolitiikkaan pitää juurruttaa uusi ajattelutapa. Ennen hallinnon tehtävä oli rakentaa ja ylläpitää liikenneväyliä. Tästä eteenpäin se ratkaisee yhteiskunnan liikkumisen ja kuljetuksen ongelmia. Perinteinen väyläinvestointi ei ole aina paras ratkaisu, vaan niitä on etsittävä luovasti.

Taloudellisesti ja myös ympäristön kannalta viisainta on vaikuttaa liikkumisen ja kuljetusten tarpeeseen. Esimerkiksi viisas maankäytön suunnittelu on parasta liikennepolitiikkaa. Vastaavasti houkutteleva joukkoliikenne voi vähentää väylien kuormaa ja tarvetta investoida niihin.

Kolmanneksi pitää valjastaa innovaatiot käyttöön. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikalla voidaan saada liikennejärjestelmän tehot irti.

Älykkääksi rakennettu liikennejärjestelmä välittää liikennettä taloudellisemmin, turvallisemmin ja ympäristölle ystävällisemmin. Tieto- ja viestintätekniikan rynnistys ajoneuvoihin ja väylille on vuosikymmenen megatrendi. Yhteiskunta saa siitä mittavat hyödyt, ei vähiten tuottavuuden kasvuna.

Uusi hallinto, uusi ajattelu ja innovaatiot ovat ainoa realistinen tapa säilyttää liikennejärjestelmä nykyresurssein sellaisena, että se täyttää kilpailukyvyn ja kansalaisten tasa-arvon vaatimukset.

Tuskin sekään pelastaa priorisoinneilta ahtaina aikoina, mutta tekee liikenteen käyttäjille mahdolliseksi elää niistä huolimatta.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilkka-Pohjalainen on rohkea veto maakuntalehdiltä

Itä-Suomen edunvalvonta vaatii jatkuvaa valppautta

Miksi tätä tehdään?

Oikein väärin toimittu

Postin on katsottava koko alaa, ei vain itseään

Talvivaaran sotkussa ei ole saivartelemista

Mieleni versio on vanhentunut

Pientä rajaa

Koulujen haasteita ei ratkota pelkästään resursseilla

Varjobudjeteissa näkyy opposition oikeistolaisuus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.