Liitos ei yksin auta

Kymmenet elleivät peräti sadat kunnat ovat katoamassa maamme kartalta ensi vuonna ja sitä seuraavalla 2000-luvun toisella vuosikymmenellä. Paras-hankkeen innoittamana käydään jännittävää palapeliä, jossa pienistä kuntapalasista rakennetaan uusia uljaita suurkuntia tai -kaupunkeja.

Kuntaliitokset sinänsä eivät käännä tappioita voitoksi. Tästä kertovat vaikkapa vuoden 2007 väkilukutilastot Savosta.

Pieksämäen kaupungin ja Pieksänmaan kunnan vihdoin ja viimein toteutuneesta järkiaviosta huolimatta Pieksämäen seutukunnan väkiluku väheni viime vuonna 1,3 prosentilla eli 265 hengellä.

Jo vuosia sitten yhtyneessä suur-Mikkelissäkin kirjattiin miinusta 123 henkilöä. Jos Etelä-Savon kuntaliitoksissa haluaa nähdä hyvää, niin onko se sitten siinä, että toistaiseksi ilman liitoksia jääneessä Savonlinnassa väkikato oli maakunnan kaupunkien ylivoimaisesti suurin - 339 henkeä. Nythän Itä-Savon keskuskin on pääsemässä kuntaliitosten makuun, kun pieni Savonranta on liittymässä sen seuraan.

Maailmanlopun kuntien joukkoon luettu Savonranta oli Etelä-Savon viime vuoden väestötilastoissa ainoa, joka kykeni edes nollatulokseen. Kaikki muut kuusi kuntaa olivat miinuksella.

Väkilukutilastot kertovat yhden totuuden. Kylmät tosiasiat eivät sinällään riitä vielä viemään unelmia niiltä, jotka vannovat suuruuden ekonomian nimiin. Lappeenranta, Kouvola, Salo, Jyväskylä; siinä muutama maakuntakaupunki, jossa asioiden uskotaan kääntyvän parhain päin, kun niiden väkiluku nousee liitosten myötä aivan uudelle tasolle.

Optimistinen myönteishenki on hyvästä kaupunkeja ja kuntia kehitettäessä. Sinällään sopii kyllä kysyä, kuinka paljon todellista merkitystä on sillä, onko jossain kaupungissa 90 000 vai 100 000 asukasta? Kymmenen tuhatta ihmistä sinne tai tänne on yhtä tyhjän kanssa tässä globaalissa ajassa. Tai edes sadalla tuhannella, jos vertailukohdaksi otetaan vaikkapa Kiina tai Intia kymmenine miljoonakaupunkeineen.

Liitoskuntien ja -kaupunkien yhteinen väkiluku on vain luku, ei sen enempää. Uusien suurkuntalaisten elämään ei ole mitään vaikutusta sillä, onko heidän kotikaupunkinsa maan kuudenneksi tai seitsemänneksi suurin.

Väkiluvun sijasta kuntaliitoksia pitäisi katsoa toiminnallisesta näkökulmasta. Mitä kehityssuuntia kuntaliitos avaa tulevaisuudelle?

Otetaan malliksi Kuopio ja sen naapurit. Karttulan, Siilinjärven, Maaningan ja Kuopion liitos suur-Kuopioksi ei riittäisi vielä suur-Jyväskylän lukuihin väkimäärällä mitaten. Sen sijaan liitos kääntäisi seutukunnan kehityksen suuntaa dramaattisesti.

Yksikseen Kuopio suuntaa nyt kaiken energiansa etelään, kun taloudellisesti järkevintä olisi kuitenkin panostaa pohjoiseen yhdessä Siilinjärven kanssa. Yhteisen tahdon puuttuessa Toivalan-Vuorelan alue lepää eräänlaisessa ruususen unessa, vaikka juuri se olisi esimerkiksi liikenteellisesti yksi maakunnan "Piilaaksoista".

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Voi tikkerperkele

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Anne Berner on keskustalle ongelma loppuun asti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.