Liitosselvitykselle kysyntää

Entisen siilinjärveläisen kunnanvaltuutetun, pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus haluaa vähentää kuntia.

Kuntien itsenäisyyttä vuosikymmenet vaalineella keskustalla ovat keinot vähissä, koska oppositiosta voi lähinnä arvostella valtaa käyttävien kokoomuksen ja SDP:n hanketta.

Kataiselle sopii hyvin, että projektia vetää hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.). Hän tulee Jyväskylästä, joka sai lisää kaavoitettavaa maata Jyväskylän maalaiskunnan liitoksella.

Virkkusen avainteesejä on hallitusohjelman mukaisesti, että "vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne" syntyy "luonnollisista työssäkäyntialueista".

Kuntauudistuksen luulisi sujuvan hallitukselta sukkelammin kuin esimerkiksi köyhyyden poistamisen, mutta keinot - sanelupolitiikka - tuntuvat kovilta. Keskusta ja Suomen Kuntaliitto ovat ihmeissään, koska rakennelakia valmistelevaan työryhmään ei oteta opposition edustajia.

Ylhäältä päin painostamisella ei päästä sopuisaan lopputulokseen.

Itsenäinen kunta on kunnanisännille arvo sinänsä. Saavutetusta vallasta on tuskallista luopua.

Valtio syynää kuntamäärää kliinisesti. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Elli Aaltonen on todennut kannattavansa nykyistä suurempia kuntia, koska pienten kuntien rahkeet eivät riitä pitämään yllä peruspalveluja.

Hän varoittaa palvelujen liiallisesta keskittämisestä, kun kuntia yhdistetään.

Palvelukoneistot joutuvat lujille, koska vanhusten osuus kasvaa. Pohjois-Savon ikääntyneimmät väestöt ovat Rautavaaralla, Vesannolla, Tervossa, Rautalammilla, Kaavilla, Pielavedellä ja Keiteleellä.

Ne eivät tule toimeen ilman valtionosuuksia, koska työikäisiä on yhä vähemmän veroja maksamassa. Rautavaaralla on eniten työvoiman ulkopuolella olevia yhtä työllistä kohti.

Tällaiset kunnat etsivät liitokumppaneita, koska hallitus leikkaa valtionosuuksia ja valmistelee vanhuspalvelulakia.

Kuntaministeri Virkkunen kunnioittanee kuntien itsehallintoa. Nähtäväksi jää, miten hän lunastaa lupaukset työssäkäyntialueiden kokoisista liitoksista.

Hallitus on asettanut Kuopion ja Siilinjärven työssäkäyntialueen entistä kovempaan yhdistymispaineeseen. Siilinjärveläisistä työllisistä käy Kuopion puolella töissä 45 prosenttia ja lukuisat kuopiolaiset puolestaan Siilinjärvellä.

Liitoksesta puhui Kuopion kaupunginjohtajana ollut Kari Häkämies yli kymmenen vuotta sitten, mutta kuntaraja on yhä tukevasti paikallaan Kallansilloilla.

Miltä eteläinen Siilinjärvi näyttäisi, jos liitos olisi tuolloin tehty? Kuinka paljon enemmän kerrostaloja kohoaisi Etelä-Siilinjärvellä? Entä omakotitaloja, yrityksiä ja erilaisia palveluja?

Olisiko Kuopion Saaristokatua koskaan rakennettu?

Kuopion liitoshalussa on raadollisempi puoli. Kaupunki tarvitsee verotuloja muun muassa teatterin remonttiin, uuteen uimahalliin ja palvelujensa pyörittämiseen. Kuopiossa työssä käyvät siilinjärveläiset taas maksavat veronsa kotikuntaansa.

Liitoskeskustelu on perustunut osin mielikuviin, huhuihin ja ennakkoluuloihin. Asiallisemmalle pohjalle päästään kuntaliitosselvityksellä, jota mielipidetutkimuksen mukaan kannattaa 55 prosenttia siilinjärveläisistä (SS 21.6.).

Selvityksestä näkisi, mitä hyötyä ja haittaa liitoksesta on siilinjärveläisille ja kuopiolaisille ja ennen kaikkea koko seudulle. Onnistuisiko kahden vahvan kunnan liitos torppaamaan Pohjois-Savon väkikatoa?

Selvitys ei johda liitokseen, jos kunnat niin päättävät. Eikä yhtään kuntaa kannata liittää Kuopioon pakolla ja painostamisella. Sellaisia rohtoja hallitus tuskin tarjoaa.

Itä-Suomessa on tilausta vahvalle kaupunkiseudulle. Nyt Kuopion suhteellinen asema heikkenee Suomen kartalla, koska monet kaupungit ovat nopeuttamassa kasvuvauhtiaan turvautumalla myös kuntaliitoksiin.

Kirjoittaja on Savon Sanomien kuntatoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.