Linjakkuutta koulupäätöksiin

Kuopion kaupungin päättäjille voi antaa arvosanan 5+ viime vuosikymmenen koululinjauksista.

Virkamiehet vaihtuvat, mutta päätöksentekokulttuuri säilyy perisavolaisena vetkutteluna.

Selvityksiä tehdään toisensa perään. Jos valtuusto ehtii välissä jotain päättää, pyyhitään seuraavalla selvityksellä pöytä.

Päättäjistä voi tuntua, että tulipa pantua toimeksi. Kuntalaisten näkökulmasta tuntuu ihan muulta.

Epävarmuus ei ole hyvä opiskelualusta. Tilapäisratkaisut rasittavat lapsia ja opettajia. Perheissä huoli itää, sillä tärkeintä on oman lapsen hyvä koulutaival.

Klassinen esimerkki on yhteiskoulusta käyty vuosikymmenien vatkaus. Riistaveden alueen koulusoppa on sekin jatkunut kymmenen vuotta.

Kun viimein päätettiin, että Vehkalammin koulu korjataan ja Kurkiharju sulautuu siihen, pysähtyy remontti purkuvaiheessa.

Kilpailutus tuotti liian kalliita tarjouksia. Nyt mietitään, onko rahaa antaa hieman lisää, vai ratkaistaanko asia sittenkin toisin. Vaikka yhdistämällä koulut Riistaveden kouluun tai kuskaamalla lapsia Vehmersalmelle.

Alun perinkin kustannusarvio kouluremontista oli epärealistinen. Rakentamisen hinta on Kuopiossa noussut, joten puolen vuoden päästä kaikki maksaa aina enemmän.

Ei voi kuin ihmetellä Riistaveden alueen vanhempien kärsivällisyyttä tässä uudessa käänteessä. Lapset ovat evakossa Jännevirralla, jonne koulukyyti voi kestää maksimin eli 2,5 tuntia. Se on kova urakka pienille lapsille päivittäin.

Eräskin rouva kertoi, että perheessä on jättipotti kuopiolaisittain: lapsia on lakkautetussa yhteiskoulussa ja hajautettavassa Maria Jotunin koulussa, sekä evakossa Vehkalammin ja Riistaveden kouluista.

Samalla kun osa kouluista rapistuu käsiin, rakennetaan uusista kalliita arkkitehtonisia luomuksia.

Vuoden lopussa valmistuvaa uusinta verkostoselvitystä tekee sama konsultti, jota käytti Jyväskylän kaupunki. Siellä kouluinvestointitarve on seuraavan vuosikymmenen aikana sata miljoonaa euroa.

Samaa luokkaa se lienee Kuopiossakin, vaikka nyt tehdään kerralla useita isoja kouluja ulkoistavalla elinkaarimallilla. Silti koulujen peruskorjaukset laahaavat.

Samalla osa päättäjistä odottaa säästöjä eli lakkautuksia.

Kuopio on kuitenkin maantieteellisesti ihan eri asia kuin Jyväskylä. Kallavesi-niminen lätäkkö hajauttaa ihmiset laajoille maaseutualueille. Kuntaliitos Karttulan kanssa lisää tonttia entisestään.

On selvä, että Kuopion maaseudulla kaikilla pääilmansuunnilla tarvitaan koulut. Jos todellisia säästöjä haetaan, niitä saadaan keskustan tai lähiöiden isoja kouluja sulkemalla.

Se taas on vaikeaa, sillä poliitikot antavat herkästi periksi, kun tarpeeksi iso joukko nostaa metakan.

Niin kävi, kun virkakunta esitti taannoin Männistön lisäksi Länsi-Puijon koulun lopettamista, sillä alueella on lähekkäin useita kouluja. Paine tepsi: lopettamisen sijaan rakennettiin uusi koulu.

Kouluja ei ole helppo lakkauttaa siksikään, että oppilaat eivät lopu kerralla joltakin kolkalta ja koulumatkoilla on rajansa. Lisähaastetta palapeliin tulee eteläisiltä maaseutukouluilta, joissa ongelmana on väljyyden sijaan tungos.

Koulukeskustelu kuumenee loppuvuodesta, kun Karttulan koulujärjestelyt konkretisoituvat. Liitoksessa Kuopio saa tukun huonokuntoisia kouluja.

Liitospuheista on Syvänniemellä syntynyt käsitys, että kylälle on mahdollista saada uusi koulu- ja päiväkotirakennus.

Suunnitelmat ovat kuitenkin muuta. Karttulan yläkoulun ja lukion koulukeskukseen aiotaan yhdistää Karttulanlahden iso alakoulu. Myös päivähoito keskitettäneen sinne.

Koulukeskuksen lisäksi toimintaan jäisivät vain Pihkainmäen ja Airakselan koulut eli Kemppaanmäen koulu lakkautettaneen.

Vaikea on uskoa, että Karttulan lukiokaan jatkaisi toimintaansa Kuopion ainoana maaseutulukiona, joka oppilasmäärällä mitattuna on Suomen kymmenen pienimmän lukion joukossa.

Tässä asetelmassa on edellytettävä vastuullista päätöksentekoa, johon kuuluu läpinäkyvyys ja ennakoitavuus.

Tilastotietoja ja ennusteita kauaskantoisen päätöksenteon tueksi on viljalti. Etenkin hankalissa asioissa on oltava linjakas ja tehdyissä päätöksissä on pysyttävä.

Se vähentää tuskaa ja elämän arki korjaa loput.

Kirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.