Lisää ydinvoimaa, mutta kuinka paljon?

Vihreiden entinen puoluesihteeri, oikeusministerin erikoisavustaja Ari Heikkinen kirjoitti sunnuntain Savon Sanomien Kutsuvieras-palstalla ydinvoimasta. Heikkisen kirjoitus ei yllättänyt. Vihreiden ikiaikaisen linjan mukaan Heikkinen ei näe ydinvoimaa energiapoliittisena ratkaisuna, vaan suurena ongelmana. Ydinvoimaa ei vihreiden mielestä pidä rakentaa lisää, vaan jo rakennetuista voimaloista pitää asteittain luopua.

Suomalaiset ydinvoimakannat voi sijoittaa janalle, jonka toisessa päässä ovat vihreät ja heidän tukijansa. Toisessa päässä on energiateollisuus ja teollisuus laajemminkin. Teollisuuden mielestä ydinvoimaa tarvitaan roimasti nykyistä enemmän.

Suomeen rakennetaan parhaillaan viidettä ydinvoimalaa, mutta on mahdollista, että kuluvan vaalikauden aikana hallitukselle jätetään peräti kolme uutta hakemusta ydinvoimalan rakentamiseksi. Asialla ovat Teollisuuden Voima, Fortum sekä saksalaisen energiayhtiön Eonin ympärille rakennettu Fennovoima.

Jossakin janan keskellä istuu elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.), jonka johtamalla ministeriölle energia-asiat kuuluvat. Pekkarisen mukaan lisää ydinvoimaloita jo rakenteilla olevan viidennen reaktorin lisäksi voidaan rakentaa. Kuluvalla vaalikaudella voidaan rakennuslupa kuitenkin myöntää enintään yhdelle uudelle voimalalle.

Pekkarinen on toivonut, että vireillä olevia hankkeita voitaisiin niputtaa yhteen. Miksi niin pitäisi tehdä, on jäänyt hieman hämäräksi. Siksikö, ettei hallituksen tarvitsisi valita toimijaa, jolle "varastossa" oleva yksi rakennuslupa myönnetään?

Ydinvoimanäkemysten keskiössä ovat arviot sähkönkulutuksen kasvusta. Vihreät ja näköjään myös Pekkarinen arvioivat, että kulutus ei kasvakaan sitä vauhtia kuin on odotettu. Teollisuus on toista mieltä. Kun kulutus vuonna 2006 oli 90 terawattituntia, se vuonna 2020 olisi jo 107 terawattituntia ja kymmenen vuotta myöhemmin peräti 115 terawattituntia.

Energiamarkkinoita on Euroopassa yritetty vapauttaa, ja paljon onkin saatu aikaan. Aidosta markkinasta ei kuitenkaan voi puhua niin kauan, kun energiantuotantoa voimakkaasti säädellään kansallisilla poliittisilla päätöksillä.

Suomi ei suinkaan ole sääntelijälistan kärkipäässä. Ydinvoimahakemuksia hallituksen pöydälle on tulossa sen vuoksi, että Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa lisärakentamiselle on avattu pää. Paineet kasvavat kuitenkin myös muualla, jopa Ruotsissa. Siellä kansalaisista jo 48 prosenttia tuoreen mielipidetutkimuksen mukaan kannattaa ydinvoiman lisärakentamista, kun vastustajia on vain 39 prosenttia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jalkapallokansan elinkautinen päättyy vihdoin ja karmeat haavat umpeutuvat sielustani

Poliitikkojen ei pidä himoita valtavia eläkerahastoja

Taiteesta on keskusteltava nuorten kanssa

Energiafuusio

Kaikki lääkitykselle

Johtajapulmasta tulee pitkään imagotappiota

Energiamarkkinoilla on taas nähtävissä vaaran merkkejä

Suomen monitieteisin yliopisto

Malttia pöyristymisiin

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.