"Lisävero" lisäisi eriarvoisuutta

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén on nostanut pinnalle kuuman ja tutun yliopistoaiheen ehdottaessaan uusimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä, että korkeakoulujen rahoituksessa tulisi Suomessakin siirtyä malliin, jossa "edunsaaja" maksaa edes osan koulutuksestaan.

Esimerkkiä hän ottaisi Britanniasta, jossa ryhdytään perimään valmistumisen jälkeisiä koulutusmaksuja. Ne on porrastettu tulojen mukaan: mitä korkeammat tulot, sen suurempi "lisävero". Virén arvioi "ilmaista" yliopisto-opetusta äärimmäisen eriarvoistavaksi.

Virén muistuttaa, että hyvätuloistenkin perilliset saavat täsmälleen samat edut kuin pienituloisten jälkeläiset. Etuisuuksiin kuuluvat esimerkiksi varsinainen koulutus, opintoraha, asumislisä, ateriatuki, valtion takaaman opintolainan kulut ja korkotuki verotuksessa, lähes ilmainen terveydenhuolto, VR:n ja Matkahuollon alennukset sekä monet muut opiskelija-alennukset.

Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Katri Korolainen-Virkajärvi tyrmää opintojen maksullisuuden (Helsingin Sanomat 12.6.). Maksuton ja kaikkien saavutettavissa oleva korkein koulutus hyödyntää hänen mielestään ensisijaisesti yhteiskuntaa. Maksullinen koulutus lisäisi eriarvoisuutta, kun alemmista sosiaaliluokista ei enää uskallettaisi lähteä ollenkaan opiskelemaan.

Korolainen-Virkajärvi on oikeassa. Suomi on kansainvälisesti tunnettu siitä, että se tarjoaa laadukkaan yliopisto-opiskelumahdollisuuden kaikille tasavertaisesti. Tiukennusten myötä tasavertaisuusperiaate romuttuisi.

On ymmärrettävää, että korkeakoulujenkin tulonmuodostukseen haetaan uusia lähteitä. Virénin esittämä malli on yksi niistä. Sen toteuttaminen johtaisi tilanteeseen, jossa köyhistä oloista lähtöisin olevat ihmiset eivät välttämättä enää hakisi yliopistoihin taloudellisten syiden vuoksi.

Useimmilla opiskelijoilla on valmistumisen jälkeen kiire ja suoranainen taloudellinen pakko päästä koulutustaan vastaavaan työhön. On muistettava, etteivät kaikki ylipisto-opiskelijat valmistu hyväpalkkaiseen työhön. Akateemisilla aloilla on paljon heikosti palkattuja töitä, ja siinä tilanteessa "lisäveron" maksaminen olisi monille ihmisille taloudellisesti tuhoisaa.

Suomella ei ole kansainvälisessä kilpailussa varaa menettää yhtään lahjakkuuttaan. Suomessa pitää vahvistaa järjestelmää, jossa haravoidaan esille mahdollisimman tehokkaasti kaikki kyvyt. Jokainen kivi on käännettävä tässä etsintätyössä.

Tärkeää on myös muistaa, että korkea koulutus lisää sivistystasoa. Yhteiskunnan on pidettävä huoli, että kaikilla on mahdollisuus sivistystasonsa nostamiseen. Tämä kaikki päätyy viime kädessä kansakunnan parhaaksi.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.