Lomailun lyhyt oppimäärä

Kesäloma on selkeästi paras vuodenaika, kunhan sen vain käyttää rentoutumiseen ja pieneen puuhasteluun. Marko Ahosen pohdiskelu (Savon Sanomat 28.6.) paremmaksi elokuvakriitikoksi kehittymisestä inspiroi minua niin voimallisesti, että ryhdyin laatimaan omaa listaa.

Lista on lyhyt, sillä tavoitteena on kehittyä paremmaksi kesälomailijaksi.

1. Kalasta. Mikään ei voita iltapäivää tyynellä järvellä vanhan kunnon mato-ongen, eväsleipien ja mehupullon kanssa. Onkimispuuhassa on pakko hiljentyä ja olla aloillaan. Rentoutuminen taattua.

Perinteinen mato-onkipaketti ei vie vararikkoon. Jos pikkukaloja tulee riittävästi, voi saaliista askarrella vaikka perinteisen kalakukon itse tai naapuriston varttuneemman väen avustuksella. Pienemmälle kalansaaliillekin löytyy varmasti ottajia, sillä Suomessa on arviolta satoja tuhansia lemmikkikissoja.

Eettisempi kalastaja vapauttaa saaliinsa takaisin vesistöön otettuaan kalasta mitat myöhempien aikojen kalavalheiden tueksi.

2. Kokeile jotain uutta. Maailma on täynnä opittavia ja koettavia asioita. Omalla kohdallani uuden asian kokeileminen alkoi jo keväällä, enkä täysin varauksetta voi suositella samaa kokeilua aloitettavaksi kesäloman ja grillaussesongin aikana.

Kokeiluni aiheena oli liha- ja kalatuotteiden jättäminen pois ruokavaliosta, ja alkukankeuden jälkeen olen ollut erittäin tyytyväinen päätökseeni. Olo on entistä ehompi ja painokin putoaa kuin itsestään. Kokeilusta innostuin niin paljon, että ryhdyin jopa pitämään aiheesta blogia.

3. Tee lomalla ns. hyvä työ. Hyväksi työksi lasketaan myös ensimmäisessä kohdassa mainittujen kukkokalojen lahjoittaminen niitä tarvitsevalle.

Tyhjennä kesämökin ulkohuussin sontakaukalo, kitke rikkaruohot kukkapenkistä tai maalaa koirankoppi. Avaa kaupan ovi lastenvaunuja työntävälle tai oven avauksen tarpeessa muuten olevalle. Tai ihan muuten vaan.

4. Tutustu Suomen historiaan. Matkailu avartaa ja on myös mukava tapa oppia uutta kotimaastaan ja sen historiasta.

Kohteita löytyy ympäri Suomea. Itärajalle vuosina 1940-1941 ja 1944 rakennettu Salpalinja antaa hyvän kuvan puolustuslinjan ja -toimien mittasuhteista. Salpalinjalla on pituutta noin 1 200 kilometriä, joten nähtävää riittää useammallekin matkalle. Salpalinjaan voi tutustua esimerkiksi Etelä-Suomessa Miehikkälässä sijaitsevassa Salpakeskuksessa.

Sankarihautausmaita löytyy kaikkialta, ja niillä vieraileminen on joka kerta yhtä koskettavaa. Suomen sodissa 1939-1945 menehtyi Arkistolaitoksen Menehtyneet-tietokannan (http://kronos.narc. fi/menehtyneet/) mukaan 95 134 sotilasta.

5. Päivittele. Päivittele torikahvilassa vaalirahoituskohun unohtumista ja korkeita polttoainekustannuksia erityisesti raskaan liikenteen osalta. Kaikki on kalliimpaa kuin ennen eivätkä kesätkään ole enää entisellään.

Asioiden päivittely hyvässä seurassa ei voi olla huono tapa viettää kesäpäivää.

6. Anna anteeksi. Vanhojen vääryyksien miettiminen ja yhä uudelleen läpi käyminen on turhaa.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan sosiaalisihteeri.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.