Lukutaito ei kehity ilman taitoa rauhoittua ja keskittyä

Tänään vietettävän Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivän alla on keskusteltu kiivaasti lukutaidosta. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sai toissa sunnuntaina aikaan myrskyn sosiaalisessa mediassa kirjoitettuaan, että suurta osaa pojista ei kiinnosta muu kuin pelaaminen ja sosiaalinen media. Luukkainen kommentoi Helsingin Sanomien artikkelia, jossa käsiteltiin vuoden 2015 Pisa-tutkimuksen tuloksia.

Pisan mukaan peruskouluista vuosittain valmistuvasta ikäryhmästä 11 prosenttia, noin 6 000 nuorta, ymmärtää ja tuottaa tekstiä erittäin heikosti.

Luukkaisen Twitterissä herättämä kiihkeä reaktio kertoo osaltaan luetun ymmärtämisen ja järkevän keskustelun haasteista. Hän ei syyllistänyt poikia vaan totesi tosiasian. Joka neljäs peruskoulun päättävä poika lukee ja kirjoittaa heikosti, kun tytöistä samalla tasolla on joka seitsemästoista.

Kielelliset vaikeudet eivät koske vain joitakin nuoria. Vuonna 2012 tehdyn PIAAC-tutkimuksen mukaan myös suomalaisista 16–65-vuotiaista 11 prosentilla on vastaavia ongelmia. Keskiarvoa heikentävät vanhempien, ennen peruskoulu-uudistusta koulunsa käyneiden ikäluokkien suuret yksilökohtaiset erot (Yle 13.8.).

Peruskoulua edeltänyt jyrkkä kahtiajako näyttää palaavan. Luukkainen kertoo blogissaan opettajien havainnosta, että tunneilta ovat hävinneet käytännössä kokonaan keskitason oppilaat. Suurimmat ryhmät ovat hyvin ja huonosti osaavat.

Oppimistulokset ja opettajien todistus viittaavat siihen, että peruskoulu on menettämässä voimaansa oppilaiden kotitaustoista johtuvien erojen tasaajana. Jos kehitys jatkuu, voidaan puhua kerran maailman parhaan koululaitoksen kriisistä.

Opettajien mukaan lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt, kun entistä harvempi lukee muuta kuin sosiaalisen median tekstejä. Kirjoitukseen pesiytyy muun muassa somekielen hymiöitä ja vajaata, harhailevaa ilmaisua. Ilmiötä ei pidä vähätellä vetoamalla kielen luonnolliseen muutokseen. Kieli toki muuttuu, mutta yksilön kannalta ilmaisun ja sanavaraston kaventuminen johtaa moniin ongelmiin. Jos tekstitaidot jäävät aikuisella alakoululaisen tasolle, kasvaa riski syrjäytyä työelämästä ja myös yhteiskunnan tukirakenteista.

Luukkaisen mukaan kouluissa tulisi nyt palata jonkin verran sometekstien maailmasta esimerkiksi romaanien ja lehtien lukemiseen. Kannanotto on linjassa lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttilan aiemmin ilmaiseman huolen kanssa. Kouluissa tulisi Kurttilan mukaan painaa digijarrua eli mieluummin rauhoittaa tunnit älylaitteiden virikepaljoudelta kuin tyrkyttää niitä lapsille (SS 7.8.). Molemmat ehdotukset ovat viisaita.

Kirjallisuuttakaan ei kannata tuputtaa. Rauhoittumista kulloinkin käsillä olevan tekstin äärellä kuitenkin voi ja pitää opettaa. Taito hiljentyä ja keskittyä on lukutaidon perusta, jolta voi ponnistaa myös kaunokirjallisuuden elämää rikastuttaviin maailmoihin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.