Luottamuksen varassa

Luottamus on vaikea asia. Tärkeiden papereiden yläkulmaan voidaan panna maininta "luottamuksellinen". - Se sitten joko pidetään tai rikotaan.

Luottamuksen kohdalla ei ole välimuotoa; se on niitä "on/off"-juttuja.

Jotkut viljelevät termiä luottamuspääoma. Minusta se on yhtä hankala ja vaikeaselkoinen termi kuin vaikkapa mukavuusalue. Molemmat ovat enemmän vihjailevia ja epämääräisiä kuin asiasisällöltään merkittäviä tai täsmällisiä ilmaisuja.

Yleensä luottamus voidaan rikkoa vain kerran. Meidän ihmisten välillä ja myös valtioiden kesken rikotun luottamuksen rakentaminen uudelleen on erittäin vaikeaa.

Monissa järjestöissä kärsitään aika ajoin vakavasta luottamuspulasta. Näin on usein myös poliittisten puolueiden välillä, samoin työmarkkinaosapuolten. Tätä ilmiötä on saatu seurata näinä päivinä, kun uutta "raamisopimusta" on yritetty synnyttää työelämän vakauden turvaamiseksi lähivuosille.

Politiikassa monipuoluehallituksen toiminta edellyttää keskinäistä luottamusta, ja sitä mitataan ajoittain eduskunnan luottamuslauseäänestyksellä.

Entä sitten, kun luottamusta on vaaleissa saatu, mutta sitä ei haluta käyttää eikä sitä pystytä hyödyntämään?

Näin on nyt käynyt perussuomalaisille. Siitä he saavat syyttää vain itseään. Vaikka vaaleissa tulisi millainen jytky tahansa, yhteiskunnallisen päätöksenteon arjessa ei sitten enää pärjätä suunsoitolla, ei huumoriksi tarkoitetulla eikä paasaamisella. Demokratiassa vaalien kautta annettua valtaa on osattava käyttää vastuullisesti.

Kun ei luoteta toisiin eikä omien käytös ole ennakoitavissa, joudutaan sivuraiteelle. Tässä on nyt perussuomalaisten puheenjohtajan vaikeus.

Kuinka kauan kansan huhtikuussa osoittama luottamus kestää? Varmaankin vielä ensi vuoden vaaleissa mutta entä sitten?

Pahinta on se, että johtotehtäviin, kuten eduskunnan parin valiokunnan puheenjohtajiksi on nostettu perussuomalaisten keskuudesta henkilöitä, joihin ei luoteta.

Kun Jussi Halla-aho valittiin hallintovaliokunnan johtoon, tiedettiin, että vaikeuksia syntyy. Tuolle elimellehän kuuluvat muun muassa kunta-, kirkollis- ja maahanmuuttoasiat.

Kaikki kunnia Halla-ahon tieteellisille meriiteille ja kirjoitustaidolle. Mutta missä ovat kunnalliselämän kokemus ja kirkollisten asioiden tuntemus sekä kyky asettua meille muuttavien ulkomaalaisten asemaan? Jos jo asenne heitä kohtaan on kielteinen, oikeus ja kohtuus eivät voi tapahtua. Nehän ovat lakien säätämisen ja koko vallankäytön päätavoitteet.

Tämä tilanne on nyt sekä harmi että huoli. Perussuomalaisten vuoksi tai pelossa kansa ei saisi kääntyä sisäänpäin. Eristäytymisellä ajaudutaan nurkkaan. Siihen Suomella ei ole kansallisesti eikä kansainvälisesti varaa.

Luottamus on avoimuutta, arvostelukykyä, arvostusta ja armoa sekä itseä että toisia kohtaan.

Kirjoittaja on Hankasalmen kirkkoherra.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.