Luottamuspula syönyt liikkumatilan olemattomiin

Euromaiden johtajat saavuttivat 17 tuntiin venyneissä neuvotteluissa sopimuksen, jolla järkyttävään kuntoon taloutensa romuttanut Kreikka pyritään pitämään euroalueessa. Vaikka maratonkokouksen jälkeen Brysselin neuvottelutiloista nousi valkoinen savu, sanottua ei ole, että Kreikka on jälleen uuden pelastusrenkaansa saanut tai siihen edes tarttunut.

Neuvottelutulos on viimeistään huomenna keskiviikkona hyväksyttävä sekä Kreikan hallituksessa että parlamentissa. Pääministeri Alexis Tsiprasin Syriza-puolueen rivit ovat rakoilleet. Hän tarvitsee mitä todennäköisimmin neuvottelutuloksen taakse opposition tukea.

Kreikan seikkailut euroalueessa ovat olleet alusta lähtien värikkäät. Se pääsi yhteisvaluuttaan vääristelemällä tietoisesti talouslukujaan. Kun Kreikalta on vaadittu rakenneuudistuksia, se on jättänyt ne vakuutteluista huolimatta tekemättä toisin kuin esimerkiksi Irlanti ja Portugali.

Heikentyneessä tilanteessa kärsijänä ovat olleet vähäosaisimmat. Toki EU on mahdollistanut eurokriteerien väljän tulkinnan muuallakin kuin Kreikassa.

Helleenit ovat toimineet arvaamattomasti. Huipennus nähtiin reilu viikko sitten, kun Tsipraksen yllättäen järjestämässä kansanäänestyksessä kreikkalaiset hylkäsivät pääministerin suosittelemana euromaiden maan jatkorahoitukselle asettamat ehdot. Kaikkien hämmästykseksi heti kansanäänestyksen jälkeen Tsipras ilmestyi neuvottelupöytään. Siellä odottivat entistä tiukemmat vaatimukset.

Kreikka on hupuloinut taloudellisen pääomansa vuosia sitten. Nyt olivat tempoilun ja diplomatiaan kuulumattoman retoriikan seurauksena menneet rippeet myös luottamuspääomasta. Kysymys ei ole vain euroeliitin luottamuksesta Kreikkaan vaan myös kreikkalaisten luottamuksesta omaan poliittiseen kulttuuriin.

Luottamuksen puute näkyi selvästi viikonlopun neuvotteluagendassa. Kun Kreikan tarvitsemat tukisummat ovat kohonneet ja maan näytöt taloutensa hoitamisesta ovat ohuet, luonnollista on, että euromaat halusivat kirjata konkreettisia toimia neuvottelutulokseen.

Toiveajattelun aika on ohi olkoonkin, että neuvottelutulosta kritisoivat puhuvat euromaiden puuttuvan Kreikan suvereniteettiin.

Neuvotteluagendan hankalampia kysymyksiä oli Kreikan valtionomaisuuden yksityistäminen, jossa Kreikan oma tahtotila on osoittautunut riittämättömäksi. Tarkoitusta varten perustetaan asiantuntijavetoinen rahasto, jonka tavoitteena on kerätä 50 miljardin euron tuotto velan maksuun ja pankkien pönkittämiseen.

Jos Tsipras saa neuvottelutuloksen runnottua läpi Kreikassa, lopulliseen sopimukseen on matkaa. Se on hyväksytettävä muiden euromaiden parlamenteissa ennen kuin EU-komissio, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto edes voivat aloittaa neuvottelut lopullisesta sopimuksesta.

Varmaa vain on, että Kreikan toipuminen vie pitkään. Auvoisten aikojen lupaaminen kreikkalaisille edes muutaman vuoden kuluessa olisi jälleen sitä katteettomuutta, jota tähän näytelmään ei enää tarvita.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.