Lurpahtavien rättien aika

Elokuussa kesätyöt päättyivät, ja nuoren miehen pankkitilillä poltteli raha. Hän käveli herrainvaatekauppaan ja osti opiskelukaupunkinsa Pukumiehestä päällystakin.

Parin viikon kuluttua nuori mies tuli käymään kotona. Hänellä oli ongelma.

Kotimaisena ja korkealaatuisena markkinoidusta takista oli irronnut neljä nappia. Lisäksi tasku repsotti puoliksi purkautuneen sauman varassa.

Reklamointi olisi pitänyt aloittaa heti, mutta pelkkä ajatus valituskierteestä iski taisteluväsymyksen päälle. Tuotteen palauttamisen sijaan keittiön pöydän ääreen perustettiin korjausompelimo.

Arvokkaaseen takkiin tarttui pettymyksen maku, vaan eipä ollut ensimmäinen kerta. Lasten haalareiden ja takkien vetoketjut ovat joskus hajonneet jo muutamasta avauksesta. Aikuisten neuleet lurpahtavat ja liepeet purkautuvat, eivätkä sisätaskut kestä edes yhden sesongin yli, vaikka kyseessä olisi kallis merkkituote.

Valmisvaatteet ovat huonompilaatuisia kuin koskaan ennen. Osa niistä on myös halvempia kuin koskaan aiemmin. Toisista kurjuus loistaa jo kaupassa, joistakin voi sattumalta saada uskollisen ja pitkäaikaisen ystävän. Ikinä ei voi tietää.

Maailma tuskin oli ennen nykyistä parempi paikka, mutta sen tiesi, että Burberry asuu Britanniassa ja Turo Kuopiossa, eikä kumpikaan halua lumpun mainetta. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus oli vahvaa kaikkialla länsimaissa.

Ompelukoneesta tuli kuitenkin globalisaation airut. Ilmiö koettiin myös Suomessa jo 1980-luvulla, kun leikkaamista ja saumaamista alkoi vähitellen siirtyä halvemman työvoiman maihin, muun muassa Portugaliin.

Vuosikymmenen lopulla sulkeutui suomalaisen vaatetusteollisuuden vienti Neuvostoliittoon. 1990-luvun alussa rautaesirippu murtui, ja sekä halvin että logistisesti helpoin tuotantoalue löytyi Virosta ja Latviasta.

Tällä hetkellä kotimaiset, valmisvaatteita suunnittelevat ja teettävät yritykset mieltävät Baltian melkein Suomeksi. Sitä se onkin, jos asiaa katsoo yhtään kauempaa.

Maailmaan mahtuu enää yksi suuri tekstiiliteollisuusmaa. Kiinan osuus kaikesta alan viennistä ylitti pari vuotta sitten 50 prosenttia. Euroopassa perinteisesti vahvan Italian rinnalla nousee Turkki, joka hallitsee koko tuotantoketjun puuvillapellolta ja lampaan villasta langaksi, kankaaksi ja vaatteeksi.

Ompelimo on maailman yksinkertaisin teollisuuslaitos, sillä sen voi perustaa vaikka aavikon laitaan. Tarvitaan vain kone ja sähköä. Ekonomistit ennustavat, että Kiinan ja Kaakkois-Aasian jälkeen seuraava valmisvaatteiden massatuotantoalue syntyy Pohjois-Afrikkaan.

Suomessa pitkien sarjojen aika on ohi. Siinä suhteessa M.A.S.I Companyn tuore ilmoitus Keiteleen ompelimon sulkemisesta työvoimaongelmien vuoksi ei ollut yllätys.

Työn arvostuksen kadottua katoavat aina myös osaavat tekijät. Tunnettu kuopiolainen muotisuunnittelija Ritva-Liisa Pohjalainen totesi jo vuosia sitten: Ensin opetamme kiinalaiset tekemään kaiken, ja sen jälkeen emme osaa itse mitään.

Tutkimusten mukaan kolmasosa Kiinasta Suomeen tuotavista tekstiileistä päätyy alennustankoon ja myydään puoleen hintaan. Kierrätykseen päätyy entistä enemmän vaatteita, joissa on vielä hintalaput tallessa. Halpaa ja huonoa voi ostaa, mutta ei pitää.

Epämääräisten ja hämärälaatuisten rättien aikakaudella Suomen tekstiilialalla näkyy monesta suunnasta hentoa valoa.

Selluloosateollisuudesta, jossa uudet, puupohjaiset tekstiili-innovaatiot kehittyvät korvaamaan kallista puuvillaa. Pienistä yrityksistä, jotka yhdistävät ekologisesti ja eettisesti vastuullisen tuotannon raikkaaseen suunnitteluun ja korkeaan laatuun.

Tulevaisuuden vaatetusosaaminen ei voi olla enää pelkästään ompelemista tai taidetta. Sen pitää olla molempia, mutta myös brändien hallintaa, fiksua hankintaa, tehokasta logistiikkaa ja järkevää kauppaa.

Kaikkia yhdessä. Sitten napit pysyvät taas kiinni.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Lumesta tuli ympäristöpulma Helsingille

Eduskunta kompuroi tiedustelulakien kanssa

Hankkeet vivuttavat kehitystä

Kriisinhallintakeskuksen siirto paljasti politiikan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.