Maahanmuuttokysymyksiin kaivataan ratkaisuja, ei riitoja

Muutaman päivän ajan sosiaalinen media on kiehunut ja kuohunut, kun vatvottavana ovat olleet pääministeri Juha Sipilän (kesk.) lausunnot maahanmuutosta viime lauantaina (Ylen Ykkösaamu 1.9.). Yhä jatkuva keskustelu aiheesta on oikein hyvä esimerkki siitä politiikan puhumisen tavan muutoksesta, jota muutamat politiikan jättävät konkaripoliitikot ovat aivan äskettäin harmitelleet. Esimerkiksi kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) arvioi, että politiikassa kielenkäyttö on koventunut ja mielikuvista on tullut faktoja tärkeämpää (Helsingin Sanomat 26.8.).

Pääministeri sanoi viikonloppuna, että suurin osa 2015-2016 tulleista maahanmuuttajista ei paennut sotaa tai vainoa, vaan että ”suurin osa näistä liikkeellä olijoista oli liikkeellä taloudellisten syiden takia, ei sen takia, että he pakenisivat sotaa tai henkilökohtaista vainoa. Se on tämän epäjärjestyksen aiheuttanut Euroopassa”. Sunnuntaina pääministeri vielä perusteli arviotaan Maahanmuuttoviraston tilastoilla, jotka jonkinasteisen tulkinnanvaraisuutensa vuoksi lisäsivät vettä myllyyn.

Maahanmuutto on sana, joka nopeasti piirtää jyrkät rintamat ja saa keskustelijat tahoillaan poistamaan varmistimet, mistä seuraa silmitöntä sanallista sarjatulta. Esimerkiksi Twitterissä pääministerin puheista tikunnokkaan nousi juuri kohta, jossa pääministeri arvioi maahanmuuttajien motiiveja. Vihreiden entinen puheenjohtaja Ville Niinistö yltyi siitä twiittaamaan, että ”meillä on pääministeri, jonka mielestä rasismi on maahanmuuton syytä, työttömyys on työttömän syytä, pakolaisuus on ihmisen itsensä syytä, kaikki mikä on pielessä ylipäätään on vihervasemmiston syytä”. Niinistön omasta mielestä kyse ei ole räksyttämisestä vaan oikeutetusta kritiikistä, koska hallitus ”jakaa etuja omille kannattajilleen ja leikkaa juuri niistä asioista, joita oppositiossa olevat pitivät kaikkein tärkeimpinä (Helsingin Sanomat 4.9.)”. Hänen väitteistään on helppo olla joko samaa tai eri mieltä, joka tapauksessa on selvää, että Niinistön tyyli ei edistä keskustelukulttuuria vaan lietsoo pahantahtoisuutta ja ilkeilyä.

Samoin Twitterissä Veronika Honkasalo (vas.) meni vielä pidemmälle. Hänen mukaansa pääministeri ”legitimoi äärioikeiston rasistisen väkivallan”.

Pääministerin lausunnosta syntyneen kohun varjoon jäi, että Sipilä piti tarpeellisena lisätä kehitysavun määrää asteittain aina 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteeseen verrattuna ja että pakolaiskiintiötä pitäisi vähitellen kasvattaa 1500-2000 pakolaiseen vuodessa. Vaikka pääministerin tavoitteiden uskottavuutta vähentääkin se, että ettei hänen johtamans hallitus ajanut asioita viime budjettiriihessä, silti olisi tärkeää keskustella juuri siitä, miten pakolais- ja maahanmuuttopolitiikkaa Suomessa hoidetaan ja kuinka kehitysapupolitiikka siihen suhteutuu. Ylipäätään politiikassa kiistakysymyksiin ja pulmatilanteisiin kaivataan käytännön ratkaisuja, ei repiviä riitoja ja kilpaa siitä, kuka sanoo ilkeimmin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tunteiden kaivos

Siilon ulkopuolella pimeys

Rahanpesua valvomaan tarvitaan ylikansallinen elin

Kauppahallin ilmastointi on aika saada kuntoon

Välituntipolitiikkaa

Kansanvalta vai järjestövalta?

Soini osoitti virkamatkalla huonoa harkintaa

Kouluverkko tulisi nähdä vetovoimatekijänä

Kuka kuuntelisi scifi-kirjailijaa?

Pulteri

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.