Maailma horjuu uuden kylmän sodan partaalla

Berliinin muurin murtumisesta tuli äskettäin kuluneeksi tasan 25 vuotta. Muuri oli tunnetuin kylmän sodan symboli. Se erotti konkreettisesti kaksi toisiinsa epäluuloisesti suhtautuvaa ja keskenään kilpailevaa poliittista ja taloudellista leiriä. Muurin murtuminen avasi toivon ikkunan, mahdollisuuden siihen, että vuosikymmenten aikana kasvanut juopa lopullisesti häviäisi.

Neljännesvuosisadan aikana tapahtuikin paljon. Neuvostoliiton ja sen hallitseman sosialistisen järjestyksen hajoaminen muutti Eurooppaa. Neuvostoleiriin kuuluneet itäisen Keski-Euroopan maat liittyvät yksi toisensa jälkeen EU:hun ja suuri osa myös läntiseen sotilasliittoon Natoon. Näytti hetken siltä, että myös Neuvostoliiton raunioilta ponnistanut Venäjä olisi harkitsemassa samaa polkua.

Vuosi 2014 muutti kaiken. Nyt Eurooppaan ollaan rakentamassa uutta muuria. Rajamaaksi joutunut Ukraina on hajoamassa ja maailma horjuu uuden kylmän sodan partaalla, niin kuin Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Neuvostoliiton viimeiseksi johtajaksi jäänyt Mihail Gorbatshov ovat arvioineet. Toivon ikkuna onkin kiinni.

Tilanne Ukrainassa on viime päivien aikana entisestään kiristynyt. Ukraina, Nato ja Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestö Etyj ovat raportoineet kymmenistä sotilasajoneuvoista, jotka liikkuvat Itä-Ukrainassa kapinallisten hallussa olevilla alueilla. Ukraina ja Nato sanovat suoraan, että Venäjä on tuonut sotilaita ja aseita yli rajan. Etyjin tarkkailijat eivät ole kyenneet tätä vahvistamaan, koska heillä on rajoitetut mahdollisuudet valvoa Ukrainan ja Venäjän välistä rajaa.

Ukrainan turvallisuusviranomaiset kertoivat ranskalaiselle uutistoimistolle AFP:lle loppuviikosta, että Itä-Ukrainassa olisi jo tuhansia venäläisiä sotilaita. Pelko jännittyneen tilanteen ryöstäytymisestä täysimittaiseksi sodaksi on olemassa, vaikka Venäjä edelleen sitkeästi kiistääkin, että se olisi edes osapuoli Itä-Ukrainassa koko ajan käytävissä hajanaisissa taisteluissa.

Minskissä Valko-Venäjällä solmittu hauras sopimus tulitauosta on jo käytännössä lakannut olemasta, vaikka virallisesti sen nimiin edelleen vannotaankin. Presidentti Niinistö keskusteli torstaina Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa ja vakuutti Suomen tukevan edelleen Minskin rauhanprosessia. Niin on tietysti tehtävä, koska kriisin osapuoletkaan eivät ole sanoutuneet sopimuksesta irti.

YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui kuluneella viikolla käsittelemään Ukrainan tulehtunutta kriisiä. Turvallisuusneuvosto ei kuitenkaan voi tehdä mitään muuta kuin keskustella, koska Venäjä neuvoston pysyvänä jäsenenä pystyy estämään kaiken muun.

EU:n ulkoministerien on määrä keskustella Ukrainan tilanteesta maanantaina. Viestit EU:n jäsenmaista ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei ole innostunut uusista taloudellisista pakotteista. Iso-Britannian pääministeri David Cameron sen sijaan arveli perjantaina, että EU ja Yhdysvallat voivat lisätä Venäjän-vastaisia pakotteita.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Penkkiurheilijan onnenpäivät alkavat

Talouden suhdanne ei ehkä kääntynytkään vielä

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.