Maakuntien välisen rajan pitää madaltua

Vaalimatematiikka jaksaa yllättää ja joskus yllätykset ovat positiivisia. Sellaisiin kuuluu tieto, että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ensimmäisen kerran käytössä oleva Savo-Karjalan vaalipiiri näyttääkin saavan 16 kansanedustajaa eli yhden enemmän kuin yleisesti on odotettu (Savon Sanomat 18.6.). Pohjois-Savosta valittiin viime vaaleissa yhdeksän ja Pohjois-Karjalasta kuusi kansanedustajaa.

Lisäpaikka luonnollisesti vahvistaa uuden vaalipiirin edunvalvontaa jonkin verran. Se on myönteinen asia. Valvottavaa riittää, sillä kuluvan vaalikauden aikana on tehty päätöksiä, jotka ovat kolhineet molempia maakuntia. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttaminen Kontiolahdelta suututti erityisesti Pohjois-Karjalassa. Etelä-Savon lohkaiseminen muusta Itä-Suomesta vaalipiiriuudistuksen yhteydessä oli tappio koko Itä-Suomelle.

Äänestäjien on hyvä muistaa, että uudesta vaalipiiristä valittavat kansanedustajat ovat koko vaalipiirin edustajia. Olisi vahinko, jos eduskuntavaalit muodostuisivat vaalipiirin sisäiseksi alueelliseksi mittelöksi ja maakunnat ryhtyisivät kilpailemaan siitä, kumpi saa enemmän kansanedustajia.

Kokonaan sitä tuskin voi välttää. Savon Sanomien Tietoykkösellä teettämän kyselyn mukaan 56 prosenttia pohjoissavolaisista äänestäjistä ja peräti 66 prosenttia pohjoiskarjalaisista äänestäjistä pitää puoluekantaa tärkeämpänä äänestämänsä ehdokkaan kotimaakuntaa. Itse vaaleissa todennäköisesti käy niin, että ääni annetaan helposti oman maakunnan tutulle ehdokkaalle.

Aikaa myöten uusi vaalipiiri kuitenkin pikemminkin madaltaa kuin korottaa kahden maakunnan välistä rajaa. Tähän suuntaan näyttävät ajattelevan myös Savon Sanomien tiistain lehteen haastattelemat puoluepiirien toiminnanjohtajat. Kimmo Vallan mielestä keskusta pyrkii rakentamaan kampanjat, jotka tukevat molempia maakuntia. SDP:llä on jo yhteinen toiminnanjohtaja sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa. Kokoomuksen piirijärjestöt yhdistyvät ensi vuoden alussa Savo-Karjalan kokoomukseksi.

Kahden itäisen maakunnan yhteistyö on muutenkin viime vuosina tiivistynyt. Yhteistyön tiivistymistä ovat edistäneet valtion aluehallintoratkaisut, mutta myös esimerkiksi Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhdistyminen Itä-Suomen yliopistoksi. Vaalipiiriuudistus takaa, että kanssakäyminen Ohtaansalmen yli jatkossa vain lisääntyy ja monipuolistuu.

Todennäköistä on, että kuntien määrä sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa lähivuosina vähenee oleellisesti. Tähän suuntaan kehitystä vie hallituksen ajama kuntauudistus, mutta ilmeisesti suunta olisi sama ilman sitäkin.

On jo arvailtu, mitä kuntien määrän väheneminen merkitsee nykyisille maakuntaliitoille. Tarvitaanko maakuntien kokoisia liittoja tilanteessa, jossa jäsenkuntia on vain muutama? Olisiko sen sijaan aika pohtia suurempia alueellisia kokonaisuuksia? Voitaisiinko Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan edunvalvontaa joskus tulevaisuudessa koordinoida ylimaakunnallinen Savo-Karjalan liitto?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.