Maan ja maan hoitoa

Ukkini Kosti lähti kotoaan Jurvasta, Etelä-Pohjanmaalta, reilusti alle kaksikymppisenä opin tielle oppimaan. Ensin Ateneumiin Helsinkiin ja myöhemmin Kanneljärven kansanopistoon Karjalaan. Koko perintö sopi reppuun. Eikä reppu ollut täynnä käteistä. Hän oli taitava puuseppä ja oli mm. Emil Wikströmin oppilaana. Joskus hän totesi, että savolaiset eivät puusta saa aikaan kuin valakean. Liekö ollut pohjalaista huumoria?

Kosti lunasti 1930-luvulla vaimonsa kanssa nykyisen kotitilamme, joka oli ajautumassa konkurssiin. Näin veistonopettaja ja pianonsoiton opettaja muuttivat ammatikseen maanviljelyn. Vapaa-ajan ongelmia rappiotilalla ei ollut. Ei syöty leikin leipää. Ei tiennyt muuta neuvoa vaari: heilui kuokka, täyttyi laari. Silti molemmilla oli aikaa ja tarmoa paneutua myös yhteisten asioiden hoitoon.

Omat vanhempani alkoivat isännöidä Itikan tilaa 1960 -luvulla. Karja lähti ja tilalle tuli metalliteollisuutta. Setäni Jussi sanoi: lehmä ulos, sorvi sisään. Maidosta oli silloinkin ylituotantoa. Syntyi Peltosalmen Konepaja, nykyinen Normet Oy. Nurmisiemenviljely aloitettiin 1970 -luvulla. Vuosikymmenen lopulla veljekset möivät konepajan Orion -yhtymälle. Isäni mukaan vasta 80-luvulla alkoi olla ”ylimääräistä” rahaa.

Me nykyinen sukupolvi olemme saaneet paljon valmista. Maatilalla on ollut helppo havaita, miten sukupolvien hyvä työ jää perinnöksi seuraaville. Itsekin ajattelen, että maa on vain lainassa meillä ja toivottavasti siirtyy paremmassa kunnossa seuraaville.

Sama kehityskaari koskee koko kansakuntaa. Noin sadassa vuodessa maamme on kehittynyt agraari- ja vaihdantataloudesta pääomayhteiskunnaksi. Myymme toisillemme osaamista ja tietoa. Tulokset näkyvät pankkitilillä. Mutta samalla kun yhteys maahan on hävinnyt, on syntynyt uskomus, että maasta/maalta voi ottaa enemmän kuin sinne antaa. Aivan kuten joidenkin mielestä ydinvoimaa ei tarvita, koska sähkö tulee töpselistä tai töitä ei tarvitse tehdä, koska raha tulee momentilta tai automaatista. Työajan pidentäminen tai palkan alentaminen ovat monille mahdottomia ajatuksia.

Olen kuullut tapauksia, että helatorstaina on tehty töitä. Ainakin karjatiloilla. Valtion pitäisi kuitenkin kustantaa nykyinen, ja mieluiten nouseva elintaso. Valtio tarkoittaa tietysti kaikkia muita kuin juuri minua itseäni.

Toivon Sipilälle ja kumppaneille voimia ja kestävyyttä ajaa läpi niitä muutoksia, joita maamme tarvitsee. Sattumalta maa (pelto) ja maa (valtio) ovat semanttisesti lähellä toisiaan. Molempiin pätevät kuitenkin samantapaiset lainalaisuudet. Emme voi vaatia maalta enemmän, kuin se kykenee antamaan pitkällä juoksulla. Toivottavasti johtajamme osaavat ajatella maan asioita maan kannalta.

Vanhan viisauden mukaan valtiomies ajattelee seuraavia sukupolvia – poliitikko seuraavia vaaleja.

Kirjoittaja on agronomi ja Iisalmen kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kok.).

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.