Maanpuolustus nojaa yhä yleiseen asevelvollisuuteen

Suomi valmistautuu hankkimaan seuraajat elinkaarensa päähän tuleville Hornet-hävittäjille. Ilmavoimat testaa viittä ehdokasta. Valtioneuvosto tekee valinnan kandidaattien välillä ensi vuonna. Kallis hävittäjähankinta on vuosikymmeniksi keskeinen osa maamme puolustusjärjestelmää. Se ei korvaa suomalaista ominaispiirrettä. Yleinen asevelvollisuus on maanpuolustuksemme selkäranka.

Yhteiskunnallinen kehitys on tuonut omat haasteensa yleiselle asevelvollisuudelle olkoonkin, että lähtökohta on otollinen. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) viime vuoden lopulla tekemän haastattelututkimuksen mukaan yleisen asevelvollisuuden kannatus kasvoi selvästi.

Suosio lisääntyi erityisesti nuorissa ikäluokissa. Heistä yli 80 prosenttia halusi säilyttää yleisen asevelvollisuuden, kun sitä kannatti edellisvuonna vain alle 60 prosenttia vastaajista.

Hyvästä lähtökohdasta huolimatta tilanne ei ole yksiselitteinen. Vaikka armeija-aika kysyy fyysisiä voimavaroja, ylivoimainen valtaosa keskeyttämisen syistä on psyykkisiä.

Taustalla on yhteiskunnassa laajemminkin tapahtunut nopea muutos, joka on heijastunut elämäntapoihin. Sosiaalinen media on nimestään huolimatta kaventanut nuorten sosiaalisuutta.

Varusmiespalveluksessa tarvittavat perinteiset taidot joutuvat koetukselle, kun jo yhteisissä tiloissa majoittuminen tai peseytyminen koetaan ahdistavaksi. Päälle tulevat armeijan rutiinit aikatauluineen ja koulutuksineen.

Erinomaista on, että laajan parlamentaarisen komitean on määrä ryhtyä pohtimaan yleisen asevelvollisuuden kehittämistä. Puolustusvoimissakin pitää ottaa huomioon yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset muistaen, mikä on varusmiespalveluksen perustarkoitus. Se on sotilaallinen maanpuolustus, joka pyrkii unohtumaan syvän rauhan aikana.

Huomattavaa on, että yhteiskunnallinen kehitys ei haasta vain Puolustusvoimia. Päiväkodeista ja kouluista on kantautunut pitkään viestejä, joiden mukaan yhä useamman lapsen on vaikea noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Se ei voi olla heijastumatta myöhempään elämään.

Suomen puolustuskyky edellyttää, että varusmiespalveluksen suorittaneita on riittävä määrä. Näkymää ei helpota palveluksen keskeyttäneiden ohella ikäluokkien pieneneminen. Toivottavaa ja oletettavaa on, että palvelukseen tulee entistä enemmän naisia.

Armeijan käyminen on yleisesti koettava sellaisena, josta siinä pohjimmiltaan on kysymys: maan itsenäisyyden turvaamisesta vaaran uhatessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Poikkeustila tai uusi normaali

Vastuu kriisin hoidosta kuuluu hallitukselle

Soppaa, saippuaa ja sielunhoitoa

Alkoholiongelma uhkaa eristyksissä

Kuntatalous kohtaa kriisin valmiiksi heikkona

Mökkeily on uhkaja mahdollisuus

Konkurssi-tsunami on estettävä

Tärkeä viesti puhelinvastaajassa

Syntyvyyden kasvu luo pilkahduksen toivoa

Hallituksella on kansan tuki

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.