Maatalouden hätä ei ole vielä täysin valjennut poliitikoille

Menneellä viikolla tuli jälleen julki listaus Suomen suurimmista maataloustukien saajista. Miljoonapotteineen kärjessä oli paitsi tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita myös oppilaitoksia. Mahtuipa joukkoon myös tilaosakeyhtiöitä. Tavalliset suomalaiset saivat tukiuutisoinnista taatusti hyvin erikoisen kuvan, kun vielä tehtiin selväksi, että Suomen rikkain mies Antti Herlin sai viljelijätukea 412 000 euroa.

Samaan aikaan toisaalla, suomalaisilla maatiloilla, tunnelmat ovat yleisesti aivan toiset kuin miljoonatukiuutisoinneista voisi kuvitella. Moni kotieläintilallinen on jo tänä vuonna joutunut lastaamaan tuotantoeläimensä teurasautoon, kun valvontaeläinlääkäri on todennut, että eläinsuojelulain perusteella eläintenpidon on loputtava. Navetta, sikala tai kanala voi olla vanha ja jopa velaton, mutta yhä useammin se on uusi ja raskaassa lainalastissa. Pohjois-Savossakin tällaisia eläintenpidosta luopumiseen ajautuvia tiloja löytyy vuodessa arviolta kymmeniä, kun mukaan lasketaan myös vapaaehtoiset luopumiset. Jos on navetassa hätä, huonosti menee myös tuvan puolella, missä pöydänkulmaa saattaa koristaa vuosia vanhojen avaamattomien laskukirjeiden nippu.

Umpikujaa kevyemmät maatilojen talousongelmat ovat oma lukunsa. Esimerkiksi ylihintainen investointi robottinavettaan on usein jo yksin riittänyt vetämään talouden kuralle sen jälkeen kun maidon hinta laski huippulukemistaan Venäjän pakotteiden seurauksena. Tuotantoaan kasvattaneilla tiloilla investointiin on usein mukaan leivottu lisämaan kauppa, joka on ollut tuottoarvoonsa nähden ylihintainen. Voi käydä helposti niinkin, että eläinten sairastumiset muuttavat maksuvaikeudet poikkeuksista jatkuvaksi olotilaksi. Sellaisia tiloja Pohjois-Savossa on satoja.

Venäjä-pakotteet ja kaupan vahva neuvotteluasema ovat jo vuosien ajan rapauttaneet viljelijöiden toimeentuloa. Lisähaasteita on luvassa, sillä odotettavissa on EU:n maataloustukien leikkauksia Ison-Britannian EU-eron seurauksena. Henkistä painetta lisää uhka, että eduskuntavaalien jälkeen koottava hallitus saattaa lätkäistä kiellon parsinavetoille ja porsitushäkeille uudella eläinten hyvinvointilailla. Tulee lisää kustannuksia, eivätkä tuotot siitä parane.

Ongelmien hahmottamista vaikeuttaa se, että enemmistö viljelijöistä kokee olevansa taloustaitajia. Todellisuudessa monilta tiloilta puuttuu talousosaamista, joskin tuotannon kasvattamisen myötä voi paljastua myös tuotanto-osaamisen puutteita. EU-tukien hakuviidakossa tarvitaan eri osaamista kuin esimerkiksi eläinten ruokinnassa tai peltoviljelyssä. Menestyäkseen pitäisi olla taitava kaikilla osa-alueilla. Sellaisia tilallisia on vähän.

Maatilojen arkitodellisuus on paljon luultua synkempi. Asiaintila ei ole vielä valjennut suurelle osalle poliitikkoja, mutta se aika koittaa heti, jos pankkien kärsivällisyys lakkaa. Kriisiin on syytä varautua jo nyt paitsi kotimaan politiikassa myös EU:n tasolla.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Välttämättömyydestä tulee hyve

Puolueen etu ennen kaikkea

Kotimaista ruokaa pääsiäisen juhlapöytään

Hammaslääkärikoulutus muistuttaa yhteistyöstä

Mikä ei muutu

Kolmannen asteen ratkaisu

Automatkoista halutaan entistä turvallisempia

Kokemus korvaa määrän Savon EU-ehdokkaissa

Vaaleissa hävinnytkin on ihminen

Nyt vihaa poistamaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.