Maitotilat turvaavat Valion toimintaa Lapinlahdella

Viikko sitten maanantaina tuli kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun yksitoista pohjoissavolaista osuusmeijeriä allekirjoitti Yhteisjuustolan perustamissopimuksen. Yhtiö sijoittui luontevasti Lapinlahdelle, jossa oli jo entuudestaan Kuivamaito Oy:n maitojauhetehdas. Allekirjoituksesta kului reilu kolme vuotta ja Lapinlahdella vietettiin uuden juustomeijerin vihkiäisiä yli tuhannen vieraan voimin. Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan itse presidentti Urho Kekkonen. Tähänastinen maidonjalostusyksikön historia osoittaa, että vihittävänä oli ehkä odotuksiakin merkityksellisempi investointi.

Vuosikymmenten varrella Lapinlahdelle on investoitu paljon. Tätä nykyä kokonaisuuden voidaan sanoa olevan Suomen suurin maidonjalostusyksikkö. Kun nyt katsotaan Lapinlahden laitosten satavuotisjuhlia kohti, edessä on vaikeita aikoja, sillä kansainvälinen kilpailu on raakaa. Hintavaihtelut ovat lisääntyneet, kun maidontuotannon sääntely maitokiintiöin on lopetettu. Lisäpaineita on tullut ja jatkossakin tulee siitä, että elintarviketeollisuus on joutunut politiikan pelinappulaksi. Venäjän asettamat tuontikiellot pakottivat Valion etsimään uuden osoitteen yli 400 miljoonalle litralle maitoa. Vähintään yhtä kannattavia markkinoita Valio onkin löytänyt lähes joka toiselle litralle. Loput ”ylimääräisestä” maidosta on pitänyt jalostaa huonommin kannattaviksi tuotteiksi.

Yksi keskeisiä Venäjä-pakotteiden seurauksien purkupaikkoja on ollut juuri Lapinlahti, minne valmistui juuri sopivaan saumaan uusi ja ajanmukainen jauhetehdas. Maitojauheista kannattavimpia tuotteita ovat kuluttajapakatut jauhetuotteet, joiden vienti on kuljetuskustannuksiltaan siedettävää verrattuna nestemäisten tuotteiden vientiin.

Kyse on hienosta symbioosista. Lapinlahden laitosten menestys ei olisi mahdollista ilman laadukasta maitoa tuottavia vahvoja maitotiloja. Tilanpidon lopettamisvauhti on kuitenkin niin hurja, että joka vuosi pitäisi saada tuotantoa noin 15 sadan lehmän navettaa vastaava määrä. Viime vuosien vaikeuksien vuoksi uusia tuotantorakennuksia on noussut vain 5-10 navetan vauhtia. Maakunnan maidontuotannon kasvu on suurinta Ylä-Savossa. Se on osa sitä maitosuonta, joka kulkee Suomineidon uumalla Ylä-Karjalasta, Ylä-Savon ja Keski-Pohjanmaan kautta Pohjois-Pohjanmaalle. Yksi merkittävimmistä investointien takaajista on hyvä ja kohtuullisen tasainen tuottajahinta. Siitä Valio on kyennyt pitämään melko hyvin huolta. Toisin on muualla EU:ssa, missä tuottajahinnat romahtivat monin paikoin 2016 ollen selvästi alle 30 senttiä litralta. Viime vuoden lopulla jotkut Valion kilpailijat maksoivat yli 40 senttiä litralta, mutta nyt hintahaitari on pudonnut 30-34 sentin vaihteluvälille. Valiolla hinta on ollut vajaa 40 senttiä pitemmän aikaa, mikä kertoo järkevästä hinnoittelupolitiikasta.

Tilojen elinvoimaisuus ei ole yksin Lapinlahden laitosten tai tilallisten kovan työn tai maataloustukienkaan varassa. Kuluttajan valinnat ratkaisevat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.