Maitotiloilla on kova halu kasvaa

Tämän päivän maatalous on pitkälle kehittynyttä tekniikkaa, mutta samalla myös onnenpeliä. Avoimilla maailmanmarkkinoilla suomalaiset viljelijät eivät ole missään nimessä oman itsensä herroja, vaan työn tulos ratkaistaan jossain aivan muualla.

Kun maailman suuriin viljavaltioihin kuuluvan Australian itäreuna hukkuu veteen ja länsireuna kuihtuu kuivuuteen, nuo maapallon vastapuolen luonnonolot heijastuvat välittömästi myös viljan hintaan Suomessa. Heijastusvaikutus on kahtalainen. Yhtäältä voivat eteläisen ja läntisen Suomen viljanviljelijät odottaa kelpo hintaa sadolleen, jos kesän sääolot ovat vähänkin suotuisat. Toisaalta itäisen ja pohjoisen Maito-Suomen tilat saavat varautua siihen, että lypsykarjan tarvitsema rehu maksaa tänä vuonna entistä enemmän.

Todennäköistä on, että viljan hinta nousee todellakin merkittävästi tänä vuonna. Australian lisäksi poikkeukselliset sääolot huonontavat satonäkymiä poikkeuksellisen laajoilla alueilla eri puolilla maapalloa. Uusiin kuivuusalueisiin on liittynyt uutisten mukaan Lähi-idän "vihreä vyöhyke" Israelista Kaksoisvirtojen maahan.

Maailmantalouden laman hellitettyä ja viennin käynnistyessä uudelleen Valio kykeni nostamaan maidon tuottajahintaa viime vuonna. Laman aikana Maito-Suomen tuottajain mielet olivat jo melko matalalla, kun hinta oli lopahtanut viennin tyrehtyessä viidenneksellä. Tänään tunnelmat ovat taas varsin toiveikkaat.

Maataloustuottajain keskusliiton MTK:n taannoisessa kyselyssä kartoitettiin tuottajain investointihalukkuutta ja todettiin, että 31 prosenttia eli liki joka kolmas itäisen ja pohjoisen maidontuottaja suunnitteli lisäävänsä tuotantoa vuoteen 2016 mennessä. 39 prosenttia eli kaksi viidestä arveli jatkavansa toimintaa nykyisessä laajuudessa. 27 prosenttia eli vähemmän kuin kolme kymmenestä kertoi harkitsevansa lopettamista.

Uutiset uusista suurnavetoista hämäävät Suomen maidontuotannon kokonaiskuvaa. Tilastonumeroitten mukaan maitotiloilla on keskimäärin 26 lehmää eli varsin kohtuullinen määrä. Tilanne muuttuu kuitenkin sitä mukaa kuin navetoita uusitaan, sillä yleinen käsitys näyttää olevan, että sata lehmää on minimi tulevaisuudessa.

Koko maan maidontuotantoa ajatellen tuon minimitavoitteen toteutuminen tietää sitä, että vuotuinen maidontuotanto voi jopa kolminkertaistua muutaman vuoden kuluessa. Mutta mikä on hyvää yhdelle maitotilalle, ei ole välttämättä hyvää enää koko suomalaiselle maidontuotannolle. EU:n asettaman maakiintiön ylittäminen johtaa sakkoihin ja sanktioihin, jotka vähennetään maidon tuottajahinnasta.

Hinnanalennukseen ei kuitenkaan ole kenelläkään tuottajalla varaa, kun tuotantokustannuksetkin kasvavat kaiken aikaa. Vuotuinen kustannuspaineen arvioidaan olevan kuusi, seitsemän senttiä litraa kohti eli reilusti yli kymmenen prosenttia.

Viljelijällä pitää olla intoa jaksaakseen, mutta kuten nähdään maidosta: liika intokaan ei ole hyvästä. Tärkeintä on toimia maitotiloilla niin, että tuotantoa voidaan jatkaa kaikissa olosuhteissa - niin huonoina kuin hyvinäkin aikoina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Energiamarkkinoilla on taas nähtävissä vaaran merkkejä

Johtajapulmasta tulee pitkään imagotappiota

Suomen monitieteisin yliopisto

Malttia pöyristymisiin

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Rasismia eivoi voittaa valehtelulla

Pääministerit ja Itämeri

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.