Maltti on valttia myös verotuksessa

Puhutaan, että tulossa ovat verovaalit. Veronkevennysten sijaan puolue toisensa jälkeen suosittelee nyt erilaisia veronkorotuksia, jotta valtiontalous saataisiin joltiseenkin tasapainoon parin-kolmen seuraavan vuoden aikana. Muutoin on edessä Kreikan, Irlannin ja Portugalin tie. Tänä vuonna valtion budjetista katetaan noin viidesosa velalla, ja se on paljon, aivan liian paljon.

Vaaleihin on vielä aikaa puolitoista kuukautta, joten ääni ehtii vielä muuttua moneenkin kertaan puolueiden kellossa. Ensimmäisiä merkkejä paluusta vanhan hyvän ajan vaalilupausten politiikkaan oli SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen tämänviikkoinen esitys, että lapsivähennys palautettaisiin verotukseen huojentamaan perheellisten elämää.

Vasemmistopuolueet kohdistaisivat veronkorotukset lähinnä kansalaisiin, joilla on heidän käsityksensä mukaan paljon selvää rahaa tai kiinteää maaomaisuutta. Politiikan oikealla laidalla katsotaan, että kenenkään tuloverotusta ei pitäisi kiristää, vaan että kaivatut lisätulot hankitaan erilaisilla kulutusveroilla. Varsin yksimielisiä näyttävät kaikki puolueet olevan yhdestä asiasta: pääomaverotusta on vara nostaa parilla prosenttiyksiköllä.

Vaikka puolueet ovat samaa mieltä verotuksen kiristämisen tarpeesta, niin tervettä järkeä ja malttia olisi syytä käyttää myös tässä asiassa. Suomalaiset ovat kyllä isänmaallista kansaa, mutta useimmat kansalaiset haluavat silti päättää pääosin itse omien tulojensa käytöstä.

Mitä kovemmalla kädellä yhteiskunta verottaa kansalaisiaan, sitä useammin kansa vastaa sillä omilla keinoillaan. Ensimmäinen keino on ryhtyä etsimään porsaanreikiä verotuksen kiertämiseksi. Se taas johtaa välittömästi "harmaaseen talouteen", joka jo nyt on suuri ongelma Suomessa. Joittenkin laskelmien mukaan valtio menettää harmaan talouden vuoksi vuosittain neljän-viiden miljardin euron verotulot.

Jokainen puolue haluaa kitkeä harmaan talouden Suomesta, ja suotavaa olisi, jos näin tapahtuisi myös käytännössä. Jokainen laskutaitoinen kansalainen ymmärtää kuitenkin, että kireän verotuksen oloissa on tuottoisinta toimintaa jättää verot maksamatta. Jos verottaja kahmii jokaisesta ansaitusta eurosta 40-50 prosenttia päältä, niin kukapa ei ottaisi noita 40 tai 50 senttiä itselleen, jos siihen joku sovelias konsti löytyy. Ja aina löytyy...

1990-luvun laman ajoilta meillä on mainio esimerkki, miten valtiontalous saadaan elpymään järkevällä veronalennuksella. Ahon-Viinasen paljon parjattu hallitus pudotti pääomatulojen verotuksen 25 prosenttiin, mutta laajensi samalla myös veropohjaa lopettamalla erilaisia vähennyksiä, joilla yritykset olivat kiertäneet veroja. Lopputulos: valtion verotulot alkoivat kasvaa huomattavasti ja ripeästi.

Viisainta talous- ja veropolitiikkaa on toimia niin, että vienti vetää ja mahdollisimman moni suomalainen tekee työtä. Se tuo valtiolle verotuloja ja pitää kansalaisten verotuksen siedettävänä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.