Mannerlaattojen liikkuessa Etyj on voimaton

Kuluneella viikolla Helsingissä pidetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin parlamentaarinen yleiskokous ei johtanut suuriin läpimurtoihin. Venäjä pelasi omalla Etyj-edustuksellaan pientä taktista peliä, jonka se voitti ja Suomi hävisi.

Diplomatian pelisääntöjen mukaisesti Suomi pyrkii nyt liennyttelemään mielensä pahoittanutta suurvaltaa. Venäjälle oli kuitenkin pelkästään eduksi välttää osallistuminen Etyjin kiusalliseen Ukraina-keskusteluun. Muilla keskusteluilla tuskin oli sille mitään väliä.

Etyj on neuvottelu- ja valvontaorganisaatio vailla voimaa ja valtaa. Se järjestää tapaamisia, kokoaa tietoja asevoimista, tekee selvityksiä, tarkkailee vaaleja ja tuo konflikteihin neutraalia, ulkopuolista läsnäoloa. Etyj edistää rauhaa, mutta ei turvaa sitä.

Tärkeät päätökset tehdään paljon Etyjin yleiskokouksia pienemmissä kabineteissa. Venäjän kansainvälistä yhteistyötä koskeva mielenkiinto suuntautuikin Helsingin kokouksen aikaan toisaalle, Uralin Ufassa pidettyyn Venäjän, Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan eli Brics-maiden huippukokoukseen.

Kiina on Brics-maiden keskeisin taloudellinen ja poliittinen voimatekijä. Kiinan runsaat sijoitukset ovat viime vuosina kasvattaneet suuresti maan globaalia vaikutusvaltaa. Lisäksi kiinalaisten läsnäolo näkyy aivan konkreettisesti kaikilla mantereilla.

Poliittisesti Kiina on Euroopalle edelleen suuri tuntematon. Venäjän ja Kiinan lähentymistä on seurattu etäältä, mutta tarkasti. Venäjä on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen spekuloimalla muun muassa Kiinan massiivisesta rahoitusavusta Kreikalle.

Kreikka tietää, ettei sen taloutta koskevissa ratkaisuissa ole kysymys pelkästään rahasta. Kysymys on myös jalansijasta. Silti on vaikea tietää, kertooko pääministeri Tsiprasin tiivis yhteydenpito presidentti Putinin kanssa enemmän rohkeudesta, uhkarohkeudesta vai epätoivosta.

Kreikan tilanne on voimistanut EU- ja eurokriittisyyttä kahdessa toisilleen vastakkaisessa ryhmässä, nationalistisessa oikeistossa ja äärivasemmistossa. Venäjä tukee molempia.

Euroopan separatistisista liikkeistä on tullut suorastaan Venäjän lempilapsia. Niille tärkeä alueellisen itsemääräämisoikeuden korostaminen sopii hyvin perustelemaan Krimin miehitystä. Lisäksi jokainen kansallinen ääriryhmä nakertaa EU:n yhtenäisyyttä.

Helsingissä vuonna 1975 järjestetty Ety-huippukokous pyrki vakiinnuttamaan Euroopan sisäiset rajat ja etupiirit. Vakautta kesti 14 vuotta, sen jälkeen maanosa järjestäytyi uudelleen. Nyt poliittiset mannerlaatat ovat jälleen liikkeessä.

Venäjän ja Kiinan aktiivisuuden vuoksi Kreikkaa koskevilla ratkaisuilla saattaa olla äärimmäisen kauaskantoiset seuraukset. Sen ymmärtää viimeistään, kun katsoo karttaa ja Kreikan paikkaa maanosan kaakkoisella portilla. Heiveröisen Etyjin tilalle saatetaan pian kaivata oikean Etykin kaltaista, idän ja lännen yhdistävää foorumia, jonka sopimuksiin kaikki sitoutuisivat.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.